JiiPee kirjoitti noin 17 vuotta sitten (1 kommenttia)

Mainio studiokiekko, jonka teemat pyörivät ainakin julkisuuskuvaltaan kompleksisen ja narsistisen egoistin, Pete Townshendin, ympärillä, kuinkas muuten! Levyllä käsitellään mm. äijän keski-iän kriisiä (Dreaming for the waist) ja alkoholismia (However much I booze), ja yleensäkin lyriikoita leimaa (itsesäälin lisäksi) kyyninen suhtautuminen rocktähteyteen (Townshend ja Roger Waters ovat muuten kavereita). No joo... kaikesta huolimatta aika hyvä ja turhankin vähälle huomiolle jäänyt The Who-levy. Eivät nämä The Whon studiokiekot mitään mestariteoksia ole, mutta jos puhutaan ns. perusrockista, niin kyllä nämä mielestäni Stonesin vastaavat samalta aikakaudelta pesevät satanolla. Jälleen kerran levyn turhin biisi (Success Story) on lähtenyt John Enwistlen kynästä. Loistava basisti, surkea biisintekijä. Arvosana: 7 1/2

Janus kirjoitti noin 11 vuotta sitten+/- saldo : 0
The Who -levyksi keskinkertainen, mutta kyllä tätäkin kuuntelee. Rogerin tulkinta käy välillä hieman hermoille tässä vaiheessa, Peten vokaaleja olisi saanut olla enemmän.