Soft Machine : Third
Kcrimso kirjoitti noin 16 vuotta sitten (13 kommenttia)
Voi kun tässä olisi paremmat soundit.
+/- saldo : 0 | Tweet
Jammo: "Bändin kehuttua kolmosta en jaksa millään kuunnella kerralla alusta loppuun." Nyt kolme kuuntelua lyhyellä aikavälillä. Alkoiko maistumaan? :D
En vieläkään jaksa oikein kuunnella koko pakkausta kerralla loppuun, on nuo biisit sen verran eri puusta kukin. Kakkosbiisi on tylsin, nelonen outo maailmanmusiikkia enteilevä härdelli, joka ei oikein pysy kasassa, mutta eka biisi on oikein hyvä! Jaa laulua sisältävä kolmonen ? Se jää kakkosen mukana monesti kokonaan väliin. No, ehkä seuraavalla kerralla sitten.
Vähän ylipitkiähän nuo kaikki biisit ovat. Ja soundit on tosiaan niin heikot että biiseistä on vaikea saada kaikkea irti. Omat Soft Machine suosikkini ovat ylivoimaisesti nelonen ja vitonen.
Kyllä näin on, Third olisi jonkun Softsin soundeilla aivan toista luokkaa. Nelonen ja vitonen ovat lyhyempien ja paremmin kasassa pysyvien biisien takia paljon kuunneltavampia kuin tämä kolomonen.
Third on kyllä raskas paketti, mutta minulle bändin paras. Nelosta ja vitosta en jaksa ollenkaan. Thirdin jälkeisistä Bundles taitaa olla paras.
"Nelosta ja vitosta en jaksa ollenkaan." :O Etkö tykkää jazzista ylipäätänsä vai mikäs noissa on vikana?
Aivan mahtava levy!!!! 10
Löytyy Palasokerista nimellä Soft Machine: Third. http://www.palasokeri.com/levyt/96487
Näemmä merkinnöissä ja heitin levynkansissaan käyttävät molempia tapoja. Prog Archives käyttää the-etuliitettä....
Niin, mutta pääasiahan oli, että täydellinen levy!!! ;)
Jälleen täytyy käyttää ilmaisua: ''Levyssä on upea flow!''
Ei nuo soundit mielestäni kauhian puutteelliset ole, toimii minulle...
Mahtilevy. 10
Soft Machine luopui The-määreestä tokan levyn jälkeen. Olihan Pink Floydkin aikoinaan The Pink Floyd. En silti suosittelisi merkkaamaan vaikka The Wall levyä The Pink Floydille.
Hyvä että toimii. Taidat olla ensimmäinen kuuntelija jonka tiedän joka ei ole soundeista yhtään häiriintynyt. Minusta ne tekevät levyn lähes kuuntelukelvottomaksi mikä on harmi koska materiaali on pääosin todella hyvää. Onneksi ainakin osasta kappaleista löytyy livelevyiltä paljon parempi ääniset versiot.
Täytyy myöntää että soundit eivät kuulostaneet tänään levyn kuunnellessani IHAN niin kuralta kuin muistin. Luvattoman kehnot silti on vuoden 1970 levyksi joka on julkaistu isolla levymerkillä. Hieno levy silti! 9/10
Itseasiassa yllätyin noista huonoäänenlaatu-määritteistä! Kuuntelin kuulokkeilla. Flow vei mennessään.
The Black Sabbath tai The Deep Purple. Jokohan kukkahattutädit suuuuttuisivat? ;)
..pitää kokeilla vielä joku päivä, jos on muuten tylsää...
Mutta eikös noissa 'uusissa' livejulkaisuissa ole the?
Toisaalta, jos kaikki instrumentit ovat kuultavissa niin sekin tekee levystä mulle ookoon. On tullut aikanaan kuunneltua hirviästi Hendrixin epävirallisia liveäänitteitä et mulla voipi ola ihan oma määrityssydeemi.
Muuten..taidankin aloittaa kevään korvilla Henkka-maratoonin. Joku sokrulainen taisi ollakin kuunnellut Are You Experienced-levyn äsköttäin?
Tässähän on tietty Henkka-yhteys olemassa. Softat lämmitteli Henkkaa esim '68 kevään jenkkikiertueella.
Mulle on ihan sama miten sä kirjoitat Black Sabbathin ja Deep Purplen. Kyseiset bändit ei kiinnosta. En kuitenkaan ymmärrä miksi joku tahtoisi tieten tahtoen pissiä toisten hiekkalaatikolle.
Kissat pissii..ja karavaani kulkee...
En kuitenkaan ymmärrä miksi joku tahtoisi tieten tahtoen pissiä toisten hiekkalaatikolle.
Tarkoitit varmaankin ettei pissata omalle tai yhteiselle laatikolle, vaan ennemmin toisten laatikoille.
Kukas sitä ny omalle laatikolleen pississis..hempuli vieköön! :)
Nyt kun on tullut suurin osa 60-70-lukujen Softeista kuunneltua ja palattuani Thördiin, lasken ma arvosanaani piirun verran alemmas.... ei kuiteskaan huono ollenkaan. Vähiten pidin tällä kertaa Wyattin laulamasta demosta. Se tosiaankin kuulostaa korviini ihan demolta, eikä niinkään viimeistellyltä, lopulliselta tuotteelta...?
Thirdillä Soft Machine jättää lähes kaikin tavoin taaksensa edellisillä levyillä vielä mukana olleet pop-vaikutteet eikä psykedeliastakaan juuri enää ole jäljellä kuin ohuita muistumia bändin siirtyessä kohti omintakeista jazz-rock -tyyliä. Aiempien levyjen pirstalaiset, pienistä paloista koostuvat suitet vaihtuivat myös pidempiä kaaria suosiviin kappaleisiin. Third onkin massiivinen kokonaisuus. Levy julkaistiin alunperin tuplavinyylinä ja jokaisella levynpuoliskolla oli vain yksi lähes kaksikymmentä minuuttinen kappale.
https://pienemmatpurot.com/levyarvio-soft-machine-third-1970/