Mike Oldfield : Incantations
Janus kirjoitti noin 16 vuotta sitten (8 kommenttia)
Nousee kärkipään Oldfield-levyihin. Musiikilliset siirtymät sujuvat kenties luontevammin kuin aikaisemmin. Kakkososan lopusta löytyvää, Maddy Priorin hoilottamaa teemaa voisi kuunnella vaikka kuinka pitkään. Miken kitarointia kuullaan mukavan paljon tällä levyllä. Yllättäen Mike paljasti kirjassaan, että levynteko oli enimmäkseen väkisin vääntämistä. Enpä olisi arvannut.
+/- saldo : 0 | Tweet
Tasaista meditaatiota enimmäkseen; sopii hyvin taustamusiikiksi. Kakkosraidan alkuminuutit ovat levyn huippukohta.
Nykyään oma suosikkini yhdessä Ommadawnin kanssa.Nelososa ja varsinkin se neliminuuttinen finaali on silkkaa kauneutta.10
Millaiselta on uusin versio kuulostanut?
Ainakin Kcrimso ja OO ovat ilmeisesti hankkineet DeluxeEditionin, mutta kun hehkuttelua ei ole näkynyt niin voisi äkkiseltään vetää johtopäätöksen ettei editointi parantanut levyä... vai kuinka?
Ei se parantanut. En kyllä odottanutkaan sitä. Kakkosceedeellä on muutama bonusraita pätkistä mitä ei itse albumilla käytetty. Ei niissäkään mitään ihmeellistä. Tosin Diana-Desiderata on ihan mielenkiintoisen kuuloinen. DVD:llä on bonusraidoista monikanavamiksaukset ja kuvamateriaalia joka on jo aikaisemmin julkaistu Elements ja Exposed dvd levyillä.
Guiltyn uusi remix on kiva. Itse Incantations on hyvällä maulla remasteroitu. Erot alkuperäiseen cd:seen ovat pieniä.
Nelos-osan loppupuolisko on taivaallisen hieno. Parasta tamburiinin käyttöä progessa ikinä! ;)
Kivoja bonusbiisejä deluxe editionilla. Etenkin Wrekorder Wrondo miellyttää.
Musiikkiteorian kannalta ehkäpä Mike Oldfieldin syvällisintä ja ”kehittyneintä” musiikkia. Teoriasta ymmärtämättömällekin maagista kuunneltavaa.
https://pienemmatpurot.com/levyarvio-mike-oldfield-incantations-1978/