Jammo kirjoitti noin 15 vuotta sitten (4 kommenttia)

Ytyisän fuusion merkkipaalu. Levyltä löytyy sekä lyhyitä riffipläjäyksiä että pidempää mietiskelypaukuttelua . Pidän tästä paljon enemmän kuin edeltäjästään The Inner Mounting Flamesta, joka on jotenkin liian vakavaa puurtamista. Arvosana : 10-

Kcrimso kirjoitti noin 11 vuotta sitten+/- saldo : 0
Lienee suosikkini bändiltä. Räjähtävää energiaa löytyy kuin ekalta levyltä, mutta vastapainoksi on myös riittävästi kauniita suvantohetkiä. 9/10


Jukez kirjoitti noin vuosi sitten+/- saldo : 0
Seesteisemmät ja hiukka melodisemmat siivut toimivat paremmin. Kilpasoitanta tyyliin 2MeniNotes-käy nopeasti rasitteeksi. Goodman ja McLaughlin toistavat itseään tavan takaa samantyylisillä nopeilla kuvioillaan. Itse asiassa kitaristimme soolot ovat aikamoisia räpellyksiä. Yliarvostettu kitaristi, mielestäni, ainakin sähköskitta soolojensa kantilta kuunnellen.


Jukez kirjoitti noin vuosi sitten+/- saldo : 0
Eka levytys, jossa Jan Hammer ( opetteli ) moog-sooloilua ja Cobham vastaavasti tuplabassaritekniikkaa. Ei nuo Hammerin soololiruttelut kovin vakuuttavilta kuulosta vrt myöhemmät levytykset.


Kcrimso kirjoitti noin 3 kuukautta sitten+/- saldo : 0
On tää kyllä upeaa tykittelyä! Huh huh mitä sooloja! Tällä kuuntelukerralla riemastutti etenkin McLaughlinin akustinen kitarointi siellä täällä. Huikea kitaristi. Jan Hammerin piereskelevä MiniMoog-soolo "Celestial Terrestrial Commutersissa" on mainio.

https://pienemmatpurot.com/vuosi-vuodelta-extra-parhaat-levyt-1973-sijat-21-30/