Arvostelut
Eri esittäjiä: Nasoni Records Festival - A Kaleidoscope of Sounds

Berliiniläinen Nasoni Records on yksi tämän hetken johtavista psyke/space rock/stoner/happo -lafkoista. Yhtiö on vastuussa monesta todella kovasta julkaisusta, ja juhlii parin viikon päästä kymmenenvuotista taivaltaan omilla festivaaleillaan Berliinissä. Juhlan kunniaksi on koottu kokoelma-CD Nasonin artisteilta, ja ovelasti myös festivaalilipun voi hankkia ostamalla CD:n. Myös liputon versio on toki saatavilla hieman halvempaan hintaan.
CD:n aloittaa italialainen Strange Flowers, jonka levyn Nasoni julkaisi tänä vuonna vain vinyylinä. » jatkuu
Piru Kange: Torakat perivät maan (ep)

Eli suhteellisen progehtavaa suomenkielistä rokkia Piru Kange siis soittelee. » jatkuu
Baby Woodrose: Love Comes Down

Tanskan psykedeelisen garagerockin kuninkaat julkaisivat uuden levynsä jo keväällä, mutta sain vasta äskettäin vinyyliversion käsiini. Baby Woodrose on ollut yksi suosikeistani 60-luvun tyylisessä psykedeliassa siitä lähtien, kun bändin pääjehu, On Trialissakin vaikuttanut Lorenzo Woodrose alias Guf julkaisi ensimmäisen levyn Blows Your Mind! tällä nimellä. Yhtyeen koko katalogi löytyy hyllystäni, ja pari Suomen keikkaakin olen onnistunut näkemään, eikä bändi ole kertaakaan pettänyt.
Love Comes Down on takuuvarmaa, pitkälti 60-luvulta ammentavaa kamaa. » jatkuu
Kamala : Peto (demo)
(omakustanne, cd-r)Kamala on jyväskyläläinen metallia soittava tyttökvartetti, joka on erittäin piristävä ja tervetullut tulokas miehisten metalliyhtyeiden joukkoon. Kolmen kappaleen Peto on vuodesta 2005 kasassa olleen yhtyeen ensimmäinen demo. Vasta vajaan kymmenen keikan kokemuksella soitannossa on havaittavissa vielä lievää epävarmuutta, mutta tässä kehityksen vaiheessa tuota ei voi pitää kovin vakavana puutteena. » jatkuu
Jens: If You've Seen Me Lately, Please Tell Where I've Been

Tämä on Jensin, ruotsalaisen The Spacious Mindin kosketinsoittajan toinen soololevy. Tälläkin kertaa hän ottanut ystäviään auttamaan nauhoituksissa, ja mukana hääräävät Linnea: laulu, harppu, huilu, Niklas: kitarat, basso, rummut, Arne: kitarat, sitar, saz, hurdy gurdy, tablat jne. sekä David ja Patric: rummut. Jensin rakkaus loner folkkiin, metsiin, Grateful Deadiin ja kauniisiin, surullisiin melodioihin on selvästi aistittavilla tällä levyllä. » jatkuu
Råd Kjetil and the Loving Eye of God: Mattmar

Pohjoisruotsalainen RKATLEOG vie kuulijat johonkin toiseen, kummaan todellisuuteen jo heti toisen varsinaisen levynsä alussa. Psykedeelisiin alataajuuksiin liittyvät hiljaa harvat, satunnaisilta kuulostavat rummun iskut ja kitarajutut. Erittäin jumittavaa ja kosmista tavaraa, tämä aloituskappale Depending on These Shady Characters. Toisessa kappaleessa on käytetty menestyksekkäästi lapsen ääntä ja laulua. » jatkuu
Mikko Heino: Moving Lines

Levy pitää sisällään seitsemän kappaleen verran englanninkielistä, maanläheistä, akustispainotteista musiikkia. Kappaleet ovat tunnepitoisen melodisia ja niistä voi löytää myös hieman progressiivia sävyjä. » jatkuu
Liquid Visions: The Lost Recordings

Muutama vuosi sitten hajonnut Liquid Visions oli yksi Saksan kovimmista neo-psykedeliabändeistä. Bändin ensimmäinen levy oli merkkipaalu 90-luvun underground psykerokkiscenessä. Varsinkin optisilla kikkailukansilla varustettu vinyyliversio on todellinen keräilykappale. Tutustuin bändiin ensi kerran Hampurissa 1997, josta lähtein olen ollut armoton fani. Yhtyeen jäsenet eivät piilotelleet rakkauttaan 60-luvun fuzz garageen ja psykedeliaan. » jatkuu
Mater Dronic: Mundo Espectro

Mater Dronic on espanjalainen raskas psykerokkitrio, joka soittaa monipuolista, melkoisen omaperäistä musiikkia. Bändin johtaja, kitaristi-laulaja José Carlos Sisto on kovanluokan kepittäjä tuoden mieleen esim. Bevis Frondin Nick Salomanin ja Sun Dialin Gary Ramonin. Levyn pari ensimmäistä biisiä Ángelos de Opio ja De Todo y Nada y Mientras voisivatkin hyvin olla joltain edellä mainittujen bändien käsialaa. » jatkuu
Elisabeth Underground: 2

Levyllä on aika paljon samaa kuin Steven Wilsonin 1990-luvun alun psykedeelisessä musiikissa. » jatkuu
Warblinkers : Promo 2006
Promo 2006 on lapualaisen Warblinkersin viides julkaisu aikaisempien kolmen demon ja yhden promo-EP:n lisäksi. Uudella Promo 2006 -levyllä Warblinkers tarjoilee kolmen kappaleen verran sujuvasti raskaamman rockin puolelle rönsyilevää modernia punkia, jossa melodiat ovat tärkeässä roolissa.Promo 2006:n avaava Pick an Eye on selkein punkin ja rockin hybridi. Kappale rakentuu vahvalle kitaroinnille ja toimivalle kertosäkeelle. » jatkuu
Chad & Jeremy : The Ark
Sundazed-lafka jenkkilästä jatkaa ansiokkaasti laatulevyjen uudelleenjulkaisua. 25.7.2006 ilmestyi hienosti re-masteroitu versio (psykedelia)popin teemalevystä: "The Ark", joka jäi Chad & Jeremy-parivaljakon viimeiseksi työksi. Ja vuosihan oli tuolloin 1968.Tämä on taas yksi niistä levyistä, joka varmasti jakaa mielipiteet: Joidenkin mielestä levy saattaa olla vain köykäinen rip-off Beatlesien Sgt. Pepperistä ja tottahan onkin että Chad & Jeremy myönsivät olevansa armottomia Beatles-faneja.
Itse kuulun kuitenkin siihen ryhmään, jonka mielestä levy on hieno täysin omilla ansioillaan. » jatkuu
Peace Of Insanity: Bright -Ep

Kokonaisuudesta ei suoraan pomppaa silmille mitään varsinaista vertauskohdetta, ja hyvä niin. » jatkuu
Valkyrend Varieté: Kaihomieli Valpas (ep)

Hainloose: Burden State

Burden State on toinen saksalaisen Hainloosen CD Elektrohaschille. Bändi on nyttemmin kutistunut kolmimiehiseksi, kun toinen kitaristi Mario lähti bändistä. Hän soittaa kuitenkin vielä seitsemällä levyn kymmenestä kappaleesta. Kun kysyin kolmivuotiaalta pojaltani ensimmäisen kappaleen Recipe soidessa, miltä kuulostaa, oli vastaus heviltä!. Ja melko raskaaltahan tämä bändi tosiaan kuulostaa. Välillä meno on hyvin stoner rockia, mutta mukana on myös hieman bluesimpaa tavaraa (Proud of My Doomja levyn lopettava, outo ja hidastettu Barricades and Barrels) sekä 70-luvun hard rockia. » jatkuu
Charles Van de Kree: Phoenix Rising

Charles Van de Kree on USA:laisen space/acid/punk/rock bändi Jet Jaguarin johtohahmo, ja tämä on hänen ensimmäinen soololevynsä. Jet Jaguariin verrattuna tämä tulevaisuuden sodista ja niiden globaaleista seurauksista kertova levy on ehkä hieman rauhallisempi ja osittain elektronisempi, vaikka välillä rokataankin ihan kybällä. Hawkwind ja Chrome ovat kuitenkin selvästi edelleen pinnalla vaikutteina. » jatkuu
Strange Flowers: Ortoflorovivaistica

Vau, tämä on todella hieno levy tältä italialaiselta bändiltä! Nasoni on julkaissut upeana vinyylipainoksen alun perin vain CD:nä julkaistusta levystä. Rudi Protrudi (The Fuzztones) tapasi bändin vuoden 1994 Beat-O-Mania festivaaleilla, ja ihastui yhtyeeseen. Hän kuvailee kokemusta levyn takakannessa, ja sanoo että heidän lempeä, melodinen psykedeliansa oli lähes yliaistillista. » jatkuu
Earthling Society: Plastic Jesus and the Third Eye Blind

Tämä on toinen levy tältä uudelta englantilaiselta psykedeeliseltä avaruusrock aktilta. Bändin debyytti oli jo oikein lupaava osoitus hienosta näkemyksestä ja kyvystä toteuttaa se, mutta kärsi hieman turhan suttuisesta soundista. Plastic Jesus and the Third Eye Blind on kaikin puolin suuri edistysaskel bändille, joka on nyt saanut vakituisen kosketinsoittajan. » jatkuu
Seven That Spells: The Men from Dystopia
Ennakko -CD-RKroatian freak rock messiaat ovat saaneet neljännen levynsä valmiiksi, ja ovat nyt etsimässä sille julkaisijaa. Levyllä on viisi uutta kappaletta, jotka ovat nimetty yksinkertaisesti I V. Acid Mothers Temple on yksi bändin suurimmista esikuvista, ja AMT:n trubaduuri-innostus on nyt tarttunut myös Seven That Spellsiin. Ensimmäinen kappale alkaa hyvin trubaduurihengessä akustisella kitaralla, tosin ulkoavaruudelliset analogisyntetisaattorin soundit ovat esillä jo heti alkuun. » jatkuu
Avarus: Vesikansi

Avarus on löyhä suomalainen kollektiivi, joka soittaa hyvin vapaamuotoista lo-fi-improvisaatio-noise-folk-dronea. Bändi soitti keväällä Terrastock 6 festivaaleilla ensimmäisen Amerikan keikkansa. Tämä on jo kansainvälisestikin tunnustetun yhtyeen kolmas CD julkaisu useiden kasetti-, CD-R- ja vinyylijulkaisujen lisäksi. Levyn jonkinlaisena teemana on vesi, ja siltä löytyy kolme pitkää, täysin improvisaation perustuvaa kokeellista kappaletta, joista viimeinen on jaettu kahteen osaan.
Levyn aloittava Lapsivesi on särölle vedettyä, korviasärkevää noise-dronea, ei ihan minun makuuni. » jatkuu