Progressivinen musiikki - Ne pienemmät ja oudommat purot
Kcrimso kirjoitti noin 2 vuotta sitten (135 kommenttia)
Perustin Facebookiin uuden musiikkiryhmän: Progressiivinen musiikki – Ne pienemmät ja oudommat purot
Progressiivisen musiikin vapaa vyöhyke. Tässä ryhmässä voit keskustella, väitellä ja fiilistellä huoletta kaikesta musiikista joka soljuu tunkkaisen valtavirran ulkopuolisissa puroissa. Oli se sitten David Bowieta, Yesiä, Kraftwerkkiä, Thelonius Monkia, John Adamsia tai Meshuggahia. Proge, jazz, art rock, avantgarde, psykedelia, taidemusiikki, electronica… Kaikki outo, äkkiväärä, monimutkainen, innovatiivinen ja poikkeuksellinen on sallittua. Tervetuloa!
https://www.facebook.com/groups/747531062123544/
Progressiivisen musiikin vapaa vyöhyke. Tässä ryhmässä voit keskustella, väitellä ja fiilistellä huoletta kaikesta musiikista joka soljuu tunkkaisen valtavirran ulkopuolisissa puroissa. Oli se sitten David Bowieta, Yesiä, Kraftwerkkiä, Thelonius Monkia, John Adamsia tai Meshuggahia. Proge, jazz, art rock, avantgarde, psykedelia, taidemusiikki, electronica… Kaikki outo, äkkiväärä, monimutkainen, innovatiivinen ja poikkeuksellinen on sallittua. Tervetuloa!
https://www.facebook.com/groups/747531062123544/
+/- saldo : -1 | Tweet
HIenoa, Kcrimso! Maailma tarvitsee kipeästi ns. tutkivaa ja rakentavaa argumentaatiota poleemisen ja riitelevän, voittamiseen ja vastustajan tuhoamiseen tähtäävän väittelyn sijaan!
Valtavirran ulkopuolella on underground. Sellaista nimeä ei taida kukaan nykyään käyttää...
Mä tykkään tällaisesta sivustosta siksi että levyjen kommentit saattaa olla vuosia vanhoja mutta löydettävissä. Facessa tuo ei oikein onnistu, se on "tässä-ja-nyt" media. Kieltämättä Facessa on väkeä paljon enemmän analysoimaan. En itse tiedä kiinnostaako musiikin analysointi mua edes, enempi kuuntelen ja eläydyn.
Juu ei mitään asiaa :)
Kiitos nyt kuitenkin analyysistä että miksi et halua liittyä.
Pikakahviloita on some pullollaan...
Mä sanon hyvästit tälle foorumille. Levylautasta tulen käyttämään jatkossakin oman kirjanpitoni avuksi mutta that's all. Kiitti ja moi!
Tätä minä pelkäsin heti kun ilmoitit perustaneesi FB-ryhmän.
Vai otitko nokkiisi tuosta levyn nimeämisruljanssista vai noista pikkuriikkisistä piikittelyistä?
Jos minulla olisi valta, niin sanoisin että EROANOMUS ON HYLÄTTY.
En mä oikeestaan perustellu miksen haluis liittyä. Kunhan pohdin ääneen, pros & cons. Fb ryhmistä pääsee tosi helpolla pois ei kiinnosta.
Sitäpaitsi liityin ja houkuttelin kaverinkin mukaan. Katotaan.
Hoi! Perustin viime viikolla progressiivista musiikkia käsittelevän verkkosivuston. Luvassa on säännöllisesti uusia artikkeleita useammankin eri sarjan (Viikon teos, Vuosi vuodelta, Camel, David Bowie, King Crimson...) myötä.
Tällä hetkellä saitti näyttää aika proge/art rock -pitoiselta, mutta jatkossa on luvassa asiaa myös jazzista ja taidemusiikista.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/
Parin viime päivän uutuudet: Jarin KC-sarjan In The Wake Of Poseidon: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/07/sarja-king-crimson-in-the-wake-of-poseidon-1970/
Ja Pekan Camel -sarjan Mirage: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/08/sarja-camel-mirage-1974/
Enjoy!
Ihan hyvät Camel-arviot. Paitsi että kyllä tuo debyytti on minusta huippulevy myös.
Kävin sivulla ja käsittääkseni tuolla ei pääse muut väittelemään aiheesta. Mietityttää miksi perustit tuon verkkosivun, vaikka olisit samat asiat voinut esittää täällä Sokrussakin, vai etkö kestänyt muiden mielipiteitä? Sulla on "Parhaat levyt"-projektikin kesken, joten toivon että Kcrimso olet sanasi mittainen ja teet edes sen loppuun Sokrussa
... aika ruman näköistä niille jotka hakevat niitä juttuja täältä tähän päivään asti.
Ei millään pahalla, mutta (pientä) palautetta vaan... ja kuten yleensä verkkosivustojen pitäjiltä, niin odotan että vastaus tähän kommenttiin alkaa sanoilla "Kiitos palautteesta";x
No offense MT. Kyllä tämä toimii näinkin pienellä porukalla. Oletkin ollut kiitettävän aktiivinen kuuntelukokemuksiesi jakamisessa, hienoa!
Jospa tuolta jostakin tulla tupsahtaisi joskus uuttakin verta joukkoomme ;)
Vuosi vuodelta 1969 julkaistu saitilla: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/11/parhaat-levyt-1969/
Rebuutattu teksti on moninkertaisesti laajennettu alkuperäisestä.
Markkutapio, uskomatonta röyhkeyttä esittää vaatimuksia sen suhteen missä minä tekstejäni (joiden eteen näen muuten todella paljon vaivaa) julkaisen. Häpeäisit. Minulla ei ole pienintäkään kiinnostusta palata kirjoittamaan yhtään mitään tähän ilmapiiriin. Julkaisuista tulen täällä tiedottamaan ellei sitä kielletä.
Ps. Kuten toisin kuin Markkutapio virheellisesti väitti kommentointi saitilla on mahdollista ja on alusta alkaen ollut. Aktiivisin keskustelu aiheen tiimoilta käydään kuitenkin FB-ryhmässä.
Hmmm, käväisikö Kcrimso mielessä että miksi "vaadin" julkaisuja tänne? Voisiko syy olla se että arvostin tuota sarjaa ja juuri sen takia että siihen on käytetty paljon vaivaa. Hienoa työtä olet tehnyt, iso kiitos vaan siitä. Itse en periaatteesta FB:ia kannata enkä siihen liity. Jos liityn niin julkaisusi ovat siihen varmaankin suurin syy. Toistaiseksi yritän pysyä hengissä ilman niitä. Mitä tulee tuohon ilmapiiriin täällä, niin mielestäni se on koko ajan ollut hyvä. Toki joku väliin vetää eri asioista vääriä johtopäätöksiä, mutta onhan nuo aina selvinneet tai unohtuneet.
Mystinen nimimerkki "ER" kirjoitti artikkelin John McLaughlinin touhuista vuonna 1969: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/12/vuosi-vuodelta-extra-john-mclaughlin-1969/
Viikon teos -sarjassa esittelyssä Marillionin Misplaced Childhood: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/12/viikon-teos-3-marillion-misplaced-childhood-1985/
David Bowie -sarjan kolmannessa osassa esitellään The Man Who Sold The World (1970): https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/16/sarja-david-bowie-the-man-who-sold-the-world-1970/
Uutta saitilla: Jarin huikea teksti huikeasta levystä eli King Crimsonin kolmannesta albumista Lizard (1970). https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/17/sarja-king-crimson-lizard-1970/
Mini-arvostelu Gryphonin ensimmäisestä levystä 41 vuoteen: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/18/levyarvio-gryphon-reinvention-2018/
Viikon teos -sarjassa tällä kertaa klasaria eli J.S. Bachin kontapunktaalinen mestariteos Fuugan taito: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/19/bach_fuugan_taito/
Kirjoitin arvostelun viime vuosien kiinnostavimman progebändin eli Jack O' The Clockin toisesta studioalbumista: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/20/levyarvio-jack-o-the-clock-how-are-we-doing-and-who-will-tell-us/
OkeiOkei kyllä me jo uskotaan, että sinulla on uusi sivusto...
OkeiOkei kyllä me jo uskotaan, että sinulla on uusi sivusto...
Kai omaansa, ja vielä hyvää saa mainstaa.Kai omaansa, ja vielä hyvää saa mainstaa.
Saa, saa mainostaa... mulla ainakin on naiset olleet ihan tyytyväisiä;)
Pienemmät purot kukoistaa. Tänään saitilla julkaistiin sen ensimmäinen oma haastattelu. Saku Mantere haastatteli rock-musiikin rajoja taidemusiikin suuntaan venyttävän, amerikkalaisen Thinking Plaguen, johtohahmoa säveltäjä/kitaristi Mike Johnsonia. Haastattelusta tuli aivan huikean hyvä enkä voisi olla ylpeämpi saadessani olla julkaisemassa tälläistä matskua! Kannattaa lukea.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/22/thinking-plague-rock-musiikin-rajaa-etsimassa/
Fantastisen hienoa työtä, Kcrimso! Vaikka saatan ajoittain heittää sivustolla kriittisiä kommentteja siitä ja tuosta albumista tahi teoksesta, se on vain omaa tunnehumppaani. Haluan vielä kerran sanoa että arvostan suuresti tätä hankettasi!
Kiitos Jammo! Asiallinen kommentointi saitilla on mitä tervetulleinta. Ja levyistä esitettyjen mielipiteiden kanssa ei tietenkään tarvitse olla samaa mieltä :)
Uutta saitilla: Pekan Camel -sarjan kolmannessa osassa esitellään yhtyeen kaupallisesti menestynein albumi The Snow Goose (1975). Levy lienee kaikille täällä tuttu, mutta uskoisin että teksti on silti lukemisen arvoinen ;)
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/23/sarja-camel-the-snow-goose-1975/
Kirjoitin arvostelun King Crimsonin toiseksi uusimmasta livelevystä ja samalla pohtien Crimsonin paluuta ja sitä onko yhtye lopultakin vajonnut nostalgiaan muiden aikalaistensa kanssa.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/24/levyarvio-king-crimson-live-in-chicago/
Jarkon David Bowie -sarjassa päästiin neljänteen osaan jossa esitellään Hunky Dory (1971) joka sisälsi Bowien ensimmäiset todelliset klassikko-biisit. https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/25/sarja-david-bowie-hunky-dory-1971/
Viikon teos 5:ssa esittelyssä erittäin rajua free jazzia eli Peter Brötzmannin Machine Gun vuodelta 1968.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/26/viikon-teos-5-peter-brotzmann-octet-machine-gun/
Hunky Dory on loistava levy, mutta sen verran pitää korjata, että Space Oddityllä nimibiisi on jäänyt isohkoksi klassikoksi. Se albumi julkaistiin siis jo ennen Hunky Dorya (ellen nyt ihan väärin muista).
Tänään tulee tasan kymmenen vuotta kun Suomen ehkäpä merkittävin progressiiviseen rockiin liitetty muusikko Pekka Pohjola kuoli. Pienten purojen Pekka kirjoitti lyhtyen katsauksen Pohjolan soolourasta:
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/27/pekkapohjola/
Crimson-sarjan neljännessä osassa esitellään utuinen ja kaunis Islands (1971): https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/28/sarja-king-crimson-islands-1971/
Kirjoitin arvostelun/esittelyn Robert Wyattin maagisesta Rock Bottomista joka on itselleni yksi kaikista rakkaimmista albumeista: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/11/29/levyarvio-robert-wyatt-rock-bottom-1974/
Viikon teos 6:ssa esitellään argentiinalaisen Bubun esikoislevy Anabelas (1978): https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/02/viikon-teos-6-bubu-anabelas-1978/
David Bowie -sarjassa esitellään monille se rakkain Bowie -levy eli vuoden 1972 The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars. https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/04/sarja-david-bowie-ziggy-stardust/
Kirjoitin arvostelun, Amerikkalaisen art rockin ja avant-progen välimaastossa tasapainoilevan, Cheer-Accidentin albumista Fades joka on ehdottomasti yksi vuoden 2018 hienoimmista levyistä.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/06/levyarvio-cheer-accident-fades-2018/
Ziggyltä Rock'n'Roll Suicide on yksi hienoimpia levyjen lopetusbiisejä. Runollinen ja hieno biisi, johon ollaan ympätty mukaan hienosti draamaa ja vaikka mitä erilaisia elementtejä.
Jarin eeppisen King Crimson-sarjan viidennessä osassa esitellään kolme yhtyeen livejulkaisua vuosilta 1969-1972.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/08/sarja-king-crimson-live-taltioinnit-1969-1972/
Viikon teos -sarjan seitsemännessä osasssa esitellään portugalilaisen folk-musiikkiin kallellaan olevan A Presença das Formigasin levy Ciclorama.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/09/viikon-teos-7-a-presenca-das-formigas-ciclorama-2011/
Gryphon oli yksi 70-luvun omaperäisimmistä proge-bändeistä ja hyödynsi musiikissaan taitavasti niin keskiaikaisen kuin renesanssi-ajan muusikin vaikutteita. Nyt bändi on palannut uuden studiolevyn kera 41 vuoden jälkeen.
Kirjoitin arvostelun bändin uudesta levystä ReInvention: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/11/levyarvio-gryphon-reinvention2/
Jarkon Bowie-saagan kuudennessa osassa esitellään vuoden 1973 mainio Aladdin Sane: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/13/sarja-david-bowie-alladin-sane-1973/
Änglagård-basisti Johan Brand pisti pystyyn uuden bändin nimeltä All Traps On Earth. Ja nyt kävi niin että tämä uusi poppoo vetää komeasti vertoja emobändilleen ja kyseessä on ylivoimaisesti vuoden hienoin retroproge -levy.
Kirjoitin albumista A Drop Of Light -arvostelun Pienemmät purot -sivustolle: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/14/levyarvio-all-traps-on-earth-a-drop-of-light-2018/
Viikon teos -sarjan kahdeksannessa osassa esitellään Scott Walkerin synkkä avantgarde-helmi The Drift.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/16/viikon-teos-8-scott-walker-the-drift-2006/
King Crimson -sarjan kuudennessa osassa Jari esittelee perusteellisesti yhtyeen yhden hurjimmista levyistä eli Larks' Tongues In Aspicin (1973).
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/18/sarja-king-crimson-larks-tongues-in-aspic-1972/
Hieno musiikkivuosi taas takana. Aloitin vuoden parhaiden levyjen purkamisen sijoista 21-40.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/21/vuosi-vuodelta-extra-parhaat-levyt-2018-sijat-21-40/
Joulu lähestyy, mutta Pienten purojen virta ei ehdy! Arvostelin tämän hetken ehkäpä omaperäisimmän proge-bändin eli Jack O' The Clockin tuoreimman levyn Repetitions Of The Old City II:sen joka kuuluu ehdottomasti vuoden parhaimmistoon:
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/22/levyarvio-jack-o-the-clock-repetitions-of-the-old-city-ii-2018/
Vielä yksi ennen kinkkua! Arvostelin Trevor Hornin 2018 vuoden version Yesin alunperin 2011 ilmestyneestä Fly From Herestä. Uusi versio tunnetaan nimellä Fly From Here - Return Trip.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/23/levyarvio-yes-fly-from-here-return-trip-2011-2018/
Vuorossa valintani vuoden 2018 parhaiksi albumeiksi sijoilla 11-20. Edellinen katras tarjosi jo monenlaista hienoa musiikkia, mutta viimeistään nyt meno muuttuu todella timanttiseksi!
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/26/vuosi-vuodelta-extra-parhaat-levyt-2018-sijat-11-20/
Pekan Camel -sarjassa vuorossa yksi bändin parhaista levyistä eli Moonmadness vuodelta 1976:
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/27/sarja-camel-moonmadness-1976/
Grande finale! Musiikkivuosi 2018 oli jälleen aivan mahtava. Lue täältä esittelyni vuoden kymmenestä parhaasta albumista:
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/28/vuosi-vuodelta-parhaat-levyt-2018/
Viikon teos -sarjassa esittelyssä saksofoni-legenda John Coltranen "kadonnut levy":
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/30/viikon-teos-9-john-coltrane-quartet-both-directions-at-once-2018/
David Bowie -sarjan kuudes osa esittelee cover-levy Pin Upsin vuodelta 1973.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/04/sarja-david-bowie-pin-ups-1973/
King Crimson -sarjan seitsemännessä osassa esitellään osittain livenä äänitetty Starless And Bible Black (1974).
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/06/sarja-king-crimson-starless-and-bible-black-1974/
Tänään Pienemmät purot -sivustolla tanssitaan foxtrotia. Sakun Viikon teos sarjassa käsitellään nimittäin kyseistä vuoden 1972 Genesis-klassikkoa ja itsekin raapaisin tuosta yhtyeen hienoimmasta albumista arvostelun:
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/07/levyarvio-genesis-foxtro2-1972/
Camel -sarjan viidennessä osassa esitellään Rain Dances (1977) ja bändi kohtaa ensimmäistä kertaa kokoonpanomuutoksia: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/11/sarja-camel-rain-dances-19767/
King Crimson täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Asiaa voi juhlistaa esim. lueskelemalla Pienimmät puron Crimson aiheisia sisältöjä joita on kertynyt jo aika mukava määrä: https://pienemmatpurot.wordpress.com/tag/king-crimson/
Viikon teos -sarjan 11. osassa esitellään israelilais-bostonilaisen Hagon vuoden 2018 debyyttialbumi. Yhtye itse kutsuu musiikkiaan falafel djentiksi!
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/15/viikon-teos-11-hago-s-t-2018/
David Bowie -sarjan kahdeksas osa esittelee Orwellin 1984 -kirjasta vaikutteita ammentaneen Diamond Dogs -levyn.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/17/sarja-david-bowie-diamond-dogs-1974/
Arvostelussa yksi varhaisen progressiivisen rockin merkkipaaluista, Emerson Lake & Palmerin eponyymi esikoisalbumi vuodelta 1970. Mukana myös lyhyt historiikki yhtyeen synnystä.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/18/levyarvio-emerson-lake-palmer-s-t-1970/
Viikon teos -sarjan 12. osa esittelee Béla Bartókin Viidennen jousikvarteton ja pui samalla King Crimsonin yhteyttä säveltäjämestarin tuotantoon.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/21/viikon-teos-12-bela-bartok-viides-jousikvartetto-takacs-quartet/
King Crimson -sarjan kahdeksannessa osassa esitellään Red, yksi Crimsonin rakastetuimmista levyistä, joka on myös yhtyeen viimeinen 70-luvun studioalbumi.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/24/sarja-king-crimson-red-1974/
Arvostelussa synkän ja dramaattisen progen mestareiden Van der Graaf Generatorin toinen studioalbumi.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/26/levyarvio-van-der-graaf-generator-the-least-we-can-do-is-wave-to-each-other-1970/
Viikon teos sarjan 13. osa esittelee unkarilaisen After Cryingin mestariteoksen Megalázottak és megszomorítottakin.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/01/29/viikon-teos-13-after-crying-megalazottak-es-megszomoritottak/
Viikon Teos sarjan 14. osassa esitellään Bela Fleck and the Flecktonesin jazzia, bluesia, rockia ja roots-musiikkia yhdistelevä levy Flight of the Cosmic Hippo.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/02/05/viikon-teos-14-bela-fleck-and-the-flecktones-flight-of-the-cosmic-hippo/
David Bowie -sarjan kymmenes osa esittelee Bowien uuden alter -egon Thin White Duken ja levyn Station To Station.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/02/08/sarja-david-bowie-station-to-station-1976/
Hienoa Kcrimso ! Progefanit kiittävät.
Esittelyssä vuoden 1970 parhaat levyt. Sijat 11-21.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/02/13/vuosi-vuodelta-extra-parhaat-levyt-1970-sijat-11-21/
Viikon Teos sarjassa esitellään amerikkalaisen avant-prog -yhtye Jack O' The Clockin viimeisin albumi Repetitions of the Old City II joka on myös vuoden 2018 paras albumi.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/02/15/viikon-teos-14-jack-othe-clock-repetitions-of-the-old-city-ii/
Repetitions of the Old City II joka on myös vuoden 2018 paras albumi.
https://www.palasokeri.com/forum/115269..., elikkä jos katsotaan Suomen virallista+ainoaa Sokrun listaa, niin tuo albumi ei päässyt listalle... siis vuoden 2018 paras albumi oli jokin muu.
Vuosi vuodelta -projekti jatkuu. Esittelyssä vuoden 1970 parhaat levyt sijoilla 1-10.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/02/15/vuosi-vuodelta-parhaat-levyt-1970/
https://www.palasokeri.com/forum/115269
..., elikkä jos katsotaan Suomen virallista+ainoaa Sokrun listaa, niin tuo albumi ei päässyt listalle... siis vuoden 2018 paras albumi oli jokin muu.
..., elikkä jos katsotaan Suomen virallista+ainoaa Sokrun listaa, niin tuo albumi ei päässyt listalle... siis vuoden 2018 paras albumi oli jokin muu.
Sulla on väärä lista. Tässä oikea: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2018/12/28/vuosi-vuodelta-parhaat-levyt-2018/
?!?!?!?!?!?!
David Bowie -sarjan 11. osa esittelee Bowien niin sanotun Berliini-trilogian ensimmäisen osan Low'n vuodelta 1977.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/02/19/sarja-david-bowie-low-1977/
Viikon teos -sarjan 16- osassa esitellään amerikkalaisen rock-yhtye King's X:n toinen studiolevy Gretchen Goes to Nebraska (1989)
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/02/22/viikon-teos-16-kings-x-gretchen-goes-to-nebraska-1989/
David Bowie -sarjan 12. osa esittelee Bowien Berliini-trilogian keskimmäisen osan "Heroes":in vuodelta 1978.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/03/03/sarja-david-bowie-heroes-1978/
Viikon teos -sarjan 17. -osassa esitellään amerikkalaisen Kansasin neljäs studioalbumi Leftoverture josta tuli valtava menestys.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/03/05/viikon-teos-17-kansas-leftoverture-1976/
David Bowie -sarjan 13. osa esittelee Bowien Berliini-trilogian viimeisen osan Lodgerin vuodelta 1979.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/03/12/sarja-david-bowie-lodger-1979/
Viikon teos -sarjan 18. -osassa esitellään ranskalaissyntyisen, mutta pääosin Amerikassa uransa tehneen säveltä Edgar Varèsen teos Amériques 1920-luvulta.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/03/15/viikon-teos-18-edgar-varese-ameriques-chicago-symphony-orchestra-johtajanaan-pierre-boulez/
Arvostelussa legendaarisen krautrockbändi Canin huuruinen tupla-albumi Tago Mago vuodelta 1971.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/03/15/levyarvio-can-tago-mago-1971/
Kirjoitin arvostelun Comusin debyyttilevystä First Utterance (1971) joka on progressiivisen pakanafolkin mestariteos.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/03/23/levyarvio-comus-first-utterance-1971/
Viikon teos -sarjan 19. -osassa esitellään ranskalaisen Dün yhtyeen vähän tunnettu helmi Eros vuodelta 1981.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/03/26/viikon-teos-19-dun-eros-1981/
Arvostelin Mahavishnu Orchestran debyyttilevyn The Inner Mounting Flamen (1971) joka todella toi rockin jazz-rockiin.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/03/27/inner-mounting-flame/
Arvostelussa Jethro Tullin neljäs studioalbumi Aqualung (1971) joka on kiehtova folkin, hard rockin ja progressiivisen rockin ristisiitos.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/03/30/levyarvio-jethro-tull-aqualung-1971/
Viikon teos -sarjan 20. -osassa esitellään kanadalaisen Harmoniumin "hernekeitto"-progea edustava Si on avait besoin d'une cinquième saison.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/03/viikon-teos-20-harmonium-si-on-avait/
Camel -sarjan kuudennessa osassa esitellään levy Breathless jolla yhtye siirtyy popimman ilmaisun suuntaan.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/07/sarja-camel-breathless-1978/
Esittelen Pienemmät purot -sivuston Vuosi vuodelta -sarjassa vuoden 1971 parhaat levyt sijoilla 11-24.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/08/vuosi-vuodelta-1971-sijat-11-24/
Viikon teos -sarjan 21. -osassa esitellään Canin krautrock-helmi Future Days vuodelta 1973.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/10/viikon-teos-21-can-future-days-1973/
Arvostelussa Emerson Lake & Palmerin toinen studioalbumi, ristiriitaisen vastaanoton saanut, Tarkus vuodelta 1971.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/13/levyarvio-emerson-lake-palmer-tarkus-1971/
Viikon teos -sarjan 22. -osassa esitellään saksalaisen pianisti Rainer Brüninghausin jazz-levy Freigeweht vuodelta 1981.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/15/viikon-teos-22-rainer-bruninghaus-freigeweht-1981/
Arvostelussa Yesin neljäs studiolevy Fragile joka esittelee yhtyeen ehkäpä definitiivisimmän kokoonpanon.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/19/levyarvio-yes-fragile-1971/
Camel -sarjan seitsemännessä osassa esittelyssä I Can See Your House From Here vuodelta 1979.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/20/sarja-camel-i-can-see-1979/
Arvostelussa Caravanin kolmas albumi In The Land Of Grey And Pink (1971) joka lienee yhtyeen rakastetuin julkaisu.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/21/levyarvio-caravan-in-the-land-of-grey-and-pink-1971/
Arvostelussa Genesiksen kolmas studioalbumi Nursery Cryme jossa yhtyeen viktoriaaninen kummallisuus saavuttaa jonkinlaisen huipentumansa.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/22/levyarvio-genesis-nursery-cryme-1971/
Viikon teos -sarjan 23. -osassa esitellään saksalaisen säveltäjän Richard Straussin neljä viimeistä laulua eli laulusarja "Vier Letzte Lieder".
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/23/viikon-teos-23-richard-strauss-nelja-viimeista-laulua/
Arvostelussa Yesin kolmas studiolevy The Yes Album jolla virtuoosikitaristi Steve Howe tekee debyyttinsä bändin riveissä.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/24/levyarvio-yes-album-1971-2/
Vuosi vuodelta -sarjan kolmas osa: Esittelyssä vuoden 1971 parhaat levyt. Sijat 1-10.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/27/vuosi-vuodelta-parhaat-levyt-1971/
Viikon teos -sarjan 24. -osassa esitellään italialaisen säveltäjän Antonio Vivaldin teos Stabat Mater.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/04/29/viikon-teos-24-antonio-vivaldi-stabat-mater/
Viikon teos -sarjan 25. -osassa esitellään italialaisen progebändi Il Balletto di Bronzon intensiivinen mestariteos Ys vuodelta 1972.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/05/07/viikon-teos-25-il-balletto-di-bronzo-ys/
Vuonna 1972 ilmestyi Pekka Pohjolan ensimmäinen soololevy Pihkasilmä kaarnakorva joka oli mainio startti miehen laadukkaalle soolotuotannolle. Kirjoitin levystä arvion Pienemmät purot -sivustolle: https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/05/25/levyarvio-pekka-pohjola-pihkasilma-kaarnakorva-1972/
Viikon teos -sarjan 27. -osassa esitellään italialaisen Yugenin hyperkompleksista avant-progea edustava albumi Iridule vuodelta 2010.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/05/27/viikon-teos-27-yugen-iridule-2010/
1972 on huikea musiikkivuosi. Tuolloin julkaistiin läjäpäin kaikkien tuntemia klassikoita, mutta yksi vuoden parhaista levyistä mielestäni on varsin tuntematon Goldringin-veljesten perustaman Gnidrologin toinen studioalbumi Lady Lake. Kirjoitin levystä arvion Pienemmät purot -sivustolle:
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/05/28/levyarvio-gnidrolog-lady-lake-1972/
Uusi sarja alkaa! Johannes Ojansuu arvio Van Der Graaf Generator -legenda Peter Hammillin laajan soolotuotannon. Ensimmäisessä osassa esittelyssä Hammillin kaksi ensimmäistä soololevyä.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/05/29/sarja-peter-hammill-osa-1/
Canterbury-proge Robert Frippin tuottamana kuulostaa hieman kummmalliselta konseptilta, mutta niin vaan kävi että Fripp päätyi tuottamaan Robert Wyattin hähmäiseti johtaman Matching Mole -yhtyeen toisen studioalbumin Little Red Recordin (1972). Olin rehellisesti sanottuna hieman unohtanut miten hienosta levystä on kyse ennen kuin virkistin nyt muistiani Vuosi vuodelta -projektin johdosta. Tästä inspiroituneena kirjoitin levystä arvion Pienemmät purot -sivustolla:
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/05/30/levyarvio-matching-mole-little-red-record-1972/
Viikon teos -sarjan 28. -osassa esitellään Yesin viides studioalbumi Close To The Edge (1972) joka on yksi progressiivisen rockin kirkkaimmista mestariteoksista.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/06/03/viikon-teos-28-yes-close-to-the-edge-1972/
Pienemmät purot ihan liekeissä! Uutta sisältöä pukkaa urakalla.
Peter Hammill -sarjan toisessa osassa esitellään Hammillin kaksi vuoden 1974 albumia The Silent Corner And The Empty Stage sekä In Camera.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/06/04/sarja-peter-hammill-osa-2-i-am-my-own-direction/
Arvostelussa italialaisen Alan Sorrentin tummasävyinen ja dramaattinen debyyttialbumi vuodelta 1972. Aria on varsin omaperäinen albumi jonka lähin vertailukohta lienee Tim Buckleyn Starsailor tai jotkut Peter Hammillin 70-luvun alun työt.
Bonus: Mukana Saija Turusen käännökset levyn sanoituksista!
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/06/11/levyarvio-alan-sorrenti-aria-1972/
Vuosi vuodelta 1972: Sijat 11-25
Upea musiikkivuosi, itseasiassa yksi upeimmista. Kärkikahinat ovat vielä edessä, mutta jo nämä sijat 11-25 tarjoavat aikamoisia herkkuja, vai mitä sanotte?
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/06/13/vuosi-vuodelta-extra-parhaat-levyt-1972-sijat-11-25/
Peter Hammill -sarjan kolmannessa osassa pääosassa on vuoden 1975 levy Nadir?s Big Chance joka esittelee maailmalle Hammillin rokkaavamman alter egon Rikki Nadirin.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/06/17/sarja-peter-hammill-osa-3-alter-ego/
Viikon teos -sarjan 30. -osassa esitellään Hatdfield And The Northin Canterbury-klassikko The Rotters' Club vuodelta 1975.
[urlhttps://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/06/22/viikon-teos-30-hatfield-and-the-north-the-rotters-club-1975/][/url]
Arvostelussa Emerson Lake & Palmerin kolmas studioalbumi Trilogy jota usein pidetään yhtyeen laadultaan tasaisimpana levynä.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/06/25/levyarvio-emerson-lake-palmer-trilogy-1972/
Levyarvio: Il Balletto di Bronzo: Ys
Yksi vuoden 1972 herkullisimmista levyistä on Il Balletto di Bronzon väkivaltainen ja intensiivinen Ys joka on yksi italialaisen progressiivisen rockin kirkkaimmista helmistä.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/06/28/levyarvio-il-balletto-di-bronzo-ys/
Arvostelussa Caravanin neljäs studioalbumi Waterloo Lily (1972) jossa yhtye siirtyy jazzahtavamman tyylin pariin.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/07/01/levyarvio-caravan-waterloo-lily-1972/
Viikon teos -sarjan 31. -osassa esitellään Robert Wyattin omaperäinen mestariteos Rock Bottom vuodelta 1974.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/07/02/viikon-teos-31-robert-wyatt-rock-bottom-1975/
Johanneksen Peter Hammill -sarjan neljännessä osassa esitellään vuoden 1977 "erolevy" Over jossa Hammill rypee herkullisesti itsesäälissä.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/07/07/sarja-peter-hammill-osa-4-crying-wolf/
Viikon teos -sarjan 32. -osassa esitellään Canterburysta kotoisin olevan Caravanin rakastetuin albumi In The Land Of Grey And Pink.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/07/16/viikon-teos-32-caravan-in-the-land-of-grey-and-pink-1971/
Arvostelussa Jethro Tullin viides studioalbumi, eeppinen, mutta silti humoristinen, Thick As A Brick (1972) joka hyvinkin saattaa olla yhtyeen paras albumi.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/07/21/levyarvio-jethro-tull-thick-as-a-brick-1972/
Viikon teos -sarjan 33. -osassa esitellään amerikkalaisen Steve Reichin polyrytmikkaa hyödyntävä minimalistisen musiikin merkkiteos Drumming.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/07/24/viikon-teos-33-steve-reich-drumming-1971/
Levyarvostelu: Yes - Close To The Edge (1972)
Maaginen musiikkivuosi 1972 tarjoili monenlaisia ihmeitä mutta kirkkain timantti yli muiden oli Yesin viide studioalbumi Close To The Edge joka on sinfonisen progressiivisen rockin kiistaton mestariteos.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/07/28/levyarvio-yes-close-to-the-edge-1972/
Viikon teos: Sonar - Vortex (2018)
Viikon teos -sarjan 34. -osassa esitellään sveitsiläisen Sonarin yhdessä kitaristi David Tornin kanssa tekemä gamelan-henkistä progea sisältävä albumi Vortex.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/07/31/viikon-teos-34-sonar-with-david-torn-vortex-2018/
Vuosi vuodelta 1972
Vuosi 1972 oli progressiiviselle rockille edelleen vahvaa kasvun aikaa. Niin taiteellsesti, kaupallisesti kuin maantieteellisesti. Progebändien kunnianhimo kasvoi. Musiikki muuttui yhä hienostuneemmaksi, monimutkaisemmaksi ja biisien mitat kasvoivat useissa tapauksissa kokonaisten levypuoliskojen mittaisiksi. Ja silti näiden yhtyeiden suosio vain jatkoi kasvamistaan. Useat 60-luvun lopulla aloittaneet proge-bändit saavuttivat jonkinmoisen taiteellisen huippuhetkensä juuri vuonna 1972. Ainakin Yes, Genesis, Jethro Tull ja Gentle Giant on helppo laskea tähän joukkoon.
Proge levisi myös aiempaa voimakkaammin myös Englannin ulkopuolella. Etenkin Italiasta nousi valtava määrä mainioita genren yhtyeitä. Vaikka Britti-bändit yhä dominoivat top kymppiäni on 25 parhaan joukossa (katso sijat 11-25 täältä) silti peräti kuusi italialaista yhtyettä. Ilahduttavasti 25 parhaan joukossa on myös kaksi kotimaista nimeä Pekka Pohjola ja Haikara.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/08/02/vuosi-vuodelta-parhaat-levyt-1972/
Peter Hammill - Osa 5: Losing Faith in Words
Peter Hammill -sarjan viidennessä osassa esitellään Hammillin kolme vuosien 78-80 välissä ilmestynyttä levyä Future Now, pH7 ja A Black Box.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/08/05/sarja-peter-hammill-osa-5-losing-faith-in-words/
Max Richter: Three Worlds (2017
Viikon teos -sarjan 35. -osassa esitellään saksalaissyntyisen säveltäjä Max Richterin post-minimalismia edustava levy Three Worlds vuodelta 2017.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/08/08/viikon-teos-35-max-richter-three-worlds-2017/
Igor Stravinsky: Kevätuhri (1913)
Viikon teos -sarjan 36. -osassa esitellään Igor Stravinskyn uraa-uurtava sävellys Kevätuhri joka sai ensi-iltansa myrskyisissä merkeissä vuonna 1913.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/08/18/viikon-teos-35-igor-stravinsky-kevatuhri-1913/
Levyarvio: Jon Anderson: 1000 Hands - Chapter One (2019)
Arvostelussa Yes -legenda Jon Andersonin 12. sooloalbumi, yli kaksikymmentä vuotta teossa ollut 1000 Hands. Mutta onko suuren tähtisoittajakaartin tehdystä ikuisuusoprojektista mihinkään? Kyllä!
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/08/20/levyarvio-jon-anderson-1000-hands-chapter-one-2019/
Viikon Teos 37: Emerson Lake & Palmer: s/t (1970)
Viikon teos -sarjan 37. -osassa esitellään Emerson Lake & Palmerin debyyttialbumi vuodelta 1970.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/08/26/viikon-teos-37-emerson-lake-palmer-s-t-1970/
Miles Davis: Nefertiti
Pienemmät purot -sivuston Viikon teos -sarjan 38. -osassa esitellään jazz-legenda Miles Davisin vuoden 1968 levy Nefertiti.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/09/05/viikon-teos-38-miles-davis-nefertiti-1968/
Levyarvio: Magma - Zëss (2019)
Arvostelussa Magman 14. studioalbumi, vuosikymmeniä suunnitteilla ollut kosminen sielunmessu Zëss.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/09/07/levyarvio-magma-zess-2019/
Levyarvio: Soft Machine - Six (1973)
Arvostelussa Soft Machinen levy Six joka on vedenjakaja bändin tuotannossa. Bändin kokeellisin aikakausi oli päättymässä ja tulevaisuudessa häämötti yhtyeen jazz-rock -vuodet.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/09/09/levyarvio-soft-machine-six-1973/
Levyarvostelu: Gentle Giant - In A Glass House (1973)
Arvostelussa Gentle Giantin viides studioalbumi, hieman kylmältä kalskahtava, mutta teknisesti taitava In A Glass House vuodelta 1973.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/09/11/levyarvio-gentle-giant-in-a-glass-house-1973/
Sarja: Peter Hammill ? Osa 6: The Unconscious life / Game of Forgetting
Peter Hammill -sarjan kuudennessa osassa esitellään Hammillin studioalbumit Sitting Targets (1981) ja Enter K (1982)
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/09/14/sarja-peter-hammill-osa-6-the-unconscious-life-game-of-forgetting/
Levyarvio: Fripp & Eno ? (No Pussyfooting) (1973)
Arvostelussa kahden progressiivisen musiikin visionäärin Robert Frippin ja Brian Enon ensimmäinen yhteisalbumi (No Pussyfooting) vuodelta 1973.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/09/15/levyarvio-fripp-eno-no-pussyfooting-1973/
Vuosi vuodelta extra: Parhaat levyt 1973 - Sijat 31-41
Vuosi vuodelta -sarja jatkuu! Esittelyssä vuoden 1973 parhaat levyt sijoilla 31-41. Mukana mm. Banco Del Mutua Soccorso, Genesis, Fripp & Eno, Herbie Hancock ja seitsemän muuta hienoa bändiä.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/09/15/vuosi-vuodelta-extra-parhaat-levyt-1973-sijat-31-41/
Levyarvio: Jethro Tull - A Passion Play (1973)
Arvostelussa Jethro Tullin kuudes levy, ristiriitaisen vastaanoton saanut konseptialbumi, A Passion Play vuodelta 1973.
https://pienemmatpurot.wordpress.com/2019/09/17/levyarvio-jethro-tull-a-passion-play-1973/