Moi anonyymi! » Login | Uusi käyttäjä

Sieges Even - A Sense Of Change (1991) »

    AtomUs kirjoitti noin 22 vuotta sitten+/- saldo : 0
    No oikeastaan rekisteröidyin tänne pelkästään vastatakseni tähän hiljaiseen Sieges Even-keskusteluun.
    Siis mielipide A Sense Of Change levystä. Yksinkertaisesti yksi parhaimmista ja ehkä jossain määrin unohdetuista mestariteoksista. Nousee minun "listoissani" samaan joukkoon kuin Fates Warningin uskomaton Perfect Symmetry - tai jos puhutaan "eimetallista" , niin vertaukseksi voisi vaikka ottaa VDGG:n Pawn Heartsin. ...Jatkuu »
    AtomUs kirjoitti noin 22 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Voin kyllä suositella myös Steps albumia ja ennenkaikkea Sophisticated:ia. Steps on näistä progein (tosi proge) ja Sophisticated on kyllä jotain aivan omalaatuista, mutta aivan uskomaton levy ,josta kyllä löytyy kokoajan uutta ihmeteltävää. Olisi varmasti hyvä mainita tässä vaiheessa, että nämä levyt on siis metallia,ainakin minun mielestäni-kuitenkin voisin ainakin suositella Stepsiä VDDG-faneille joitka eivät hieman hevimpää kamaa vierasta:)
    AtomUs kirjoitti noin 22 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Sieges Even tunnetaan nykyään nimellä VAL'PARAISO.
    http://www.valparaiso-music.com/

    Tekevät nykyäänkin hienoa musiikkia -tyyliltään tuollaista popahtavaa progea. Kannattaa käydä tutustumassa.
    Sivuilta löytyy myös muutamia kappaleita uudelta levyltä kuunneltavaksi sekä Sieges Even historiikki. Yhtye tunnettiin vuosituhannen vaihteessa myös nimellä LOOKING-GLASS-SELF ja tuolta ajalta on ainakin yksi promo cd, josta myös exemplaareja mp3-muotoon työstettynä.

lempparilevysi juuri nyt? »

    AtomUs kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
    White Willow: Sacrament. Äärimmäisen upea levy
    Clepsydra: Alone. Loistavaa neomeininkiä ja tunnelmaa
    Lemur Voice: Divided ja Insight. Unohdettuja progemetalliklassikkoja
    Finneus Gauge: More Once More. Scott McGill on fuusiokitaristien parhaimmistoa

Parhaat laulusolistit? »

    AtomUs kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
    1. Layne Staley
    2. Ray Alder
    3. Mike Patton
    4. Midnight (Crimson Glory)
    5. Bruce
    6. James LaBrie
    7. Gregg Allman
    8. Sylvia Erichsen (White Willow)
    9. Ronnie-setä-Dio
    10. Joni Mitchell

    No siinäpä niitäkin sitten- ja jotakin unohtui tietysti jälleen.

Hurjat kitararääkit »

    AtomUs kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
    http://www.francescofareri.com/main.htm
    Katsokaa video-osastolta todistusaineisto ja raportoikaa kitaransuojeluyhdistykseen omantuntonne mukaisesti :shock:

Opeth »

    AtomUs kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
    No Opethista pitäville voisi ainakin suositella Edge Of Sanityn Crimsonia. Ainakin itsellä tuli tuo Dan Swanön mestariteos ensimmäisenä mieleen. Levyllä on yksi 40 minuutin mittainen kappale jossa on örinää/puhdasta laulua ja brutaalia riffittelyä/herkempää näppäilyä. Ei läheskään niin sofistikoitunutta kuin Opeth vaan yleisesti ottaen lähempänä perinteistä death metallia, mutta loistava tuotos kuitenkin. ...Jatkuu »

obscure and mindfucking records »

    AtomUs kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Ensimmäisen kerran kun kuulin Pawn Heartsin niin meinasi tulla kohtaus :shock:

Fusion »

    AtomUs kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Onkos kukaan törmännyt tähän heppuun nettiä selaillessa: http://www.hughferguson.net/home.shtml
    aika kivaa vääntöä varsinkin tuolla "300 Miles"-lätyllä. Fuusiolevyjä olisi kyllä kiva hankkia, mutta tarjonta taitaa olla aika rajoitettua.

Viimeksi luettu kirja? »

    AtomUs kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Viimeisin tuttavuus:
    Jorge Luis Borges: Haarautuvien polkujen puutarha
    Borges:in novellikokoelmaa suosittelen kaikille kaavoihin ja lokeroihin kangistuneille, mikäli ette ole jo itsemurhan partaalla, tai muuten läpeensä vittuuntuneita ja huumorintajuttomia. (Sorruinkohan tässäkin itseeni, itselläni siis tarkoittamatta mitään objektiivista). Jokatapauksessa Borges kutkuttelee aluksi kultivoitunutta makuasi ja haistattaa sen jälkeen sinulle pitkät paskat, sortumatta kuitenkaan lukijansa halveksuntaan. ...Jatkuu »