Moi anonyymi! » Login | Uusi käyttäjä
kuten arvosteluistani varmaan selviää niin pidän todella paljon esim. Frankensteinista, The Invisible Manista, Bride of Frankensteinista, Draculasta (1933) yms. lähinnä tunnelmansa, näyttelijöiden ja ohjauksen vuoksi. Eiväthän ne pelottavia ole mutta eipäs oikeastaan mikään kauhuleffa enää pelota kun niitä on nähnyt niin paljon.
Nykyään on muutenkin hyvin vaikea säväyttää katsojia kun elokuvia on kuitenkin tehty jo yli 100 vuotta.
edit: korjattu typo
Näin progen ja metallin vastapainoksi tulee joskus kuunneltua kevyempää musiikkia.
Eräs ystäväni tutustutti minut näihin kolmeen loistavaan naisartistiin, varsinkin Melissa Etheridge ja Mylene Farmer iskivät kovaa. Mylene Farmer on ranskassa suosittu mutta muualla tuntematon naislaulaja, tekee kevyttä mutta ah niin kaunista ranskankielistä loistavaa musiikkia.
Melissa Etheridge on varmaan suomessakin tunnetumpi nimi, tulin tilanneeksi CD-Wow:sta hänen uusimman levynsä Lucky, sekin iski kyllä aika kovaa joten pitänee jossain välissä tilata aikaisemmatkin.
Loreena McKennitt on puoliksi Irlantilainen ja Skotlantilainen keltti/folkvaikutteista tekevä naisartisti, hänen musiikkia en ole kahta levyä enempää kuullut mutta lupaavat kyllä hyvää.
Kukaan ei oo maininnu Dead Mania johon musiikit sävelsi Neil Young, aivan loistavaa ambient-tyylistä tunnelmointia.
Harmi kun Fritz Langin Metropoliksen musiikkeja ei saa cd:nä mistään, ne on säveltäny Gottfried Huppertz. Klassista ja hienoa musiikkia.
Classic Monster Collection on kahdeksan DVD:n paketti, joka sisältää kulttimaineeseen nousseet Universal Studiosin kauhuelokuvat 1930-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin. Neljä ensimmäistä arvosteltiin ensimmäisessä osassa, ja neljä viimeistä tässä toisessa. Tyylikästä pahviboksia löytää hyvin varustetuista erikoisliikkeistä ja tavarataloista noin 50 euron hintaan, ja yksittäisiä elokuvia saa noin 12 eurolla kappale.
Dracula, ohjannut Tod Browning (1931)
Frankenstein, ohjannut James Whale (1931)
The Mummy, ohjannut Karl Freund (1932)
The Invisible Man, ohjannut James Whale (1933)[/b]
The Bride Of Frankenstein, ohjannut James Whale (1935)
The Wolf Man, ohjannut George Waggner (1941)
Phantom of the Opera, ohjannut Arthur Lubin (1943)
Creature from the Black Lagoon, ohjannut Jack Arnold (1954)
The Bride of Frankenstein (1935)
Bride of Frankensteinin alkaa prologista, jossa Mary Shelley kertoo Lord Byronille ja Percy Shelleylle Frankensteinin tarinalle jatkoa.
Frankensteinissa saamistaan vammoista toipuvaa Henry Frankenstenia tulee yllättäen tapaamaan hänen entinen opettajansa Dr. ...Jatkuu » Pretorious, joka vaatii Henryä tekemään kanssakumppanin yllättäen vielä elossa olevalle hirviölle. Henry kuitenkin kieltäytyy, koska ei haluaisi enää sekaantua luonnon järjestykseen. Tästä pettynyt Pretorious kaappaa Frankensteinin vaimon hirviön avustuksella, eikä Henryllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä yhteistyötä Pretoriouksen kanssa.
Hirviötä näyttelee toistamiseen Boris Karloff, joka tekee tälläkin kertaa ilmiömäisen roolisuorituksen ja tuo samalla lisää syvyyttä hahmoon, kun hirviö oppii vähän puhumaan. Colin Clive näyttelee yhdessä viimeisistä elokuvistaan Henry Frankensteinia yhtä mainiosti kuin ensimmäisessä osassa. Ernest Thesiger teki varmaan uransa parhaan roolisuorituksen loistavana Dr. Pretoriouksena ja on elokuvan vetovoimaisempia asioita.
Elokuvassa tekee sivuroolin Frankensteinissa Fritziä näytellyt Dwight Frye Pretoriouksen apulaisena Karlina. Mukana vilahtaa myös pienemmissä sivurooleissa Whalen muista elokuvista tuttuja näyttelijöitä kuten Una O'Connor Henry Frankensteinin taloudenhoitaja Minnienä ja E. E. Clive pormestarina.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/bof_1_mini.jpg " class="colorbox"> Bride of Frankensteinin alkaa prologista, jossa Mary Shelley kertoo Lord Byronille ja Percy Shelleylle Frankensteinin tarinalle jatkoa.
Frankensteinissa saamistaan vammoista toipuvaa Henry Frankenstenia tulee yllättäen tapaamaan hänen entinen opettajansa Dr. ...Jatkuu » Pretorious, joka vaatii Henryä tekemään kanssakumppanin yllättäen vielä elossa olevalle hirviölle. Henry kuitenkin kieltäytyy, koska ei haluaisi enää sekaantua luonnon järjestykseen. Tästä pettynyt Pretorious kaappaa Frankensteinin vaimon hirviön avustuksella, eikä Henryllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä yhteistyötä Pretoriouksen kanssa.
Hirviötä näyttelee toistamiseen Boris Karloff, joka tekee tälläkin kertaa ilmiömäisen roolisuorituksen ja tuo samalla lisää syvyyttä hahmoon, kun hirviö oppii vähän puhumaan. Colin Clive näyttelee yhdessä viimeisistä elokuvistaan Henry Frankensteinia yhtä mainiosti kuin ensimmäisessä osassa. Ernest Thesiger teki varmaan uransa parhaan roolisuorituksen loistavana Dr. Pretoriouksena ja on elokuvan vetovoimaisempia asioita.
Elokuvassa tekee sivuroolin Frankensteinissa Fritziä näytellyt Dwight Frye Pretoriouksen apulaisena Karlina. Mukana vilahtaa myös pienemmissä sivurooleissa Whalen muista elokuvista tuttuja näyttelijöitä kuten Una O'Connor Henry Frankensteinin taloudenhoitaja Minnienä ja E. E. Clive pormestarina.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/bof_1_mini.jpg " border="0"/ style="width:98%">
Whale on jälleen kerran tehnyt mahtavaa työtä ohjauksessaan ja käyttänyt erittäin hienosti valaistusta, kuvakulmia ja leikkausta. Whale on myös ottanut mukaan enemmän draamaa, monipuolistanut Frankensteinin hirviötä ja saanut elokuvaan muutamia liikuttavia kohtauksia. Lavasteet ovat myös hienoja ja kuvaavat tilanteita hyvin. Whale entisenä lavastesuunnittelijana oli antamassa neuvoja ja ohjeita lavasteiden suunnittelijoille ja tekijöille, jotta niistä tulisi juuri sellaisia kuin hän halusi.
Franz Waxmanin säveltämä hieno klassistyylinen musiikki sopii elokuvaan mitä parhaiten, ja eri hahmoilla on omat tunnusmelodiansa, jotka kuvaavat hahmoja tyylikkäästi. Universalin luottomies Jack Pierce teki tähänkin elokuvaan hirviön upean maskeerauksen.
Elokuvassa on hieman yllättäen myös enemmän huumoria kuin Frankensteinissa, ja se sopii yllättävän hyvin elokuvaan sekä toimii loistavasti vastapainona vakavammille kohtauksille.
Kuva DVD:llä on rakeinen ja vähän pehmeä elokuvan iästä johtuen, mutta kuva on siistitty roskista eikä masterin virheitä näy kuvassa kuin ehkä muutamassa kohtauksessa. Ääniraita on luonnollisesti mono, ja se on tallennettu DVD:lle Dolby Digital 2.0 -muodossa. Dialogi toistuu vähän paremmin kuin boksin vanhemmissa elokuvissa.
Ekstroina on muiden boksin DVD-levyjen tapaan dokumentti, "She's Alive! Creating the Bride of Frankenstein", joka on erittäin mielenkiintoinen ja viihdyttävä. Niin on myös Scott McQueenin kommenttiraita, jolla hän tosin pitää välillä pieniä pausseja, mutta ne eivät haittaa. DVD:ltä löytyy myös tuttuun tapaan kuvagalleria ja traileri.
Elokuva: 5/5
Video: 3/5
Ääni: 3/5
Ekstrat 4,5/5
The Wolf Man (1941)
Elokuva alkaa, kun 18 vuotta kotoa poissa ollut Larry Talbot palaa kotiseudulleen, koska hänen isoveljensä kuoli metsästysonnettomuudessa. Kun Larry hienosäätää isänsä teleskooppia, hän näkee vahingossa ikkunassa kauniin naisen ja menee tapaamaan häntä. Naisen nimeksi paljastuu Gwen, ja Larry kutsuu hänet iltakävelylle.
He menevät Gwenin ystävättären Jennyn kanssa tapaamaan juuri kaupunkiin tullutta romaniennustaja Belaa. Kun Jenny menee ennustajan puheille, lähtevät Larry ja Gwen kävelylle, mutta yhtäkkiä he kuulevat Jennyn huudon - tämän kimppuun on hyökännyt susi. Larry menee auttamaan Jennya, mutta kamppailun tuoksinassa susi puree häntä. Kun Larry saa tapettua suden, se muuttuukin ennustaja Belaksi. Aamulla suden aiheuttama purema onkin hävinnyt, mutta kukaan ei usko häntä.
Näyttelijävalinnat ovat elokuvassa paria poikkeusta lukuunottamatta onnistuneita. Larry Talbotin rooliin valittiin Lon "Man of a Thousand Faces" Chaneyn poika Lon Chaney Jr., joka ei sovi rooliin kovinkaan hyvin, vaikkei teekään hirveän huonoa roolisuoritusta. Muissa rooleissa nähdään mm. aina mainio Claude Rains Larryn isänä Sir John Talbotina, Evelyn Ankers Gwen Conliffenä, Ralph Bellamy Paul Montfordina, romaninaisena Malevana on Maria Ouspenskaya ja Bela Lugosi näyttelee mukiinmenevästi pienen roolinsa.
Ohjaaja George Waggner onnistui todella hyvin luomaan tunnelman hienojen lavasteiden, maskeerauksen ja hyvin sunnitellun ajattoman miljöön ansiosta, vaikkei ollutkaan maailman parhaita ja persoonallisempia ohjaajia.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/wolfman_1_mini.jpg " class="colorbox"> Elokuva alkaa, kun 18 vuotta kotoa poissa ollut Larry Talbot palaa kotiseudulleen, koska hänen isoveljensä kuoli metsästysonnettomuudessa. Kun Larry hienosäätää isänsä teleskooppia, hän näkee vahingossa ikkunassa kauniin naisen ja menee tapaamaan häntä. Naisen nimeksi paljastuu Gwen, ja Larry kutsuu hänet iltakävelylle.
He menevät Gwenin ystävättären Jennyn kanssa tapaamaan juuri kaupunkiin tullutta romaniennustaja Belaa. Kun Jenny menee ennustajan puheille, lähtevät Larry ja Gwen kävelylle, mutta yhtäkkiä he kuulevat Jennyn huudon - tämän kimppuun on hyökännyt susi. Larry menee auttamaan Jennya, mutta kamppailun tuoksinassa susi puree häntä. Kun Larry saa tapettua suden, se muuttuukin ennustaja Belaksi. Aamulla suden aiheuttama purema onkin hävinnyt, mutta kukaan ei usko häntä.
Näyttelijävalinnat ovat elokuvassa paria poikkeusta lukuunottamatta onnistuneita. Larry Talbotin rooliin valittiin Lon "Man of a Thousand Faces" Chaneyn poika Lon Chaney Jr., joka ei sovi rooliin kovinkaan hyvin, vaikkei teekään hirveän huonoa roolisuoritusta. Muissa rooleissa nähdään mm. aina mainio Claude Rains Larryn isänä Sir John Talbotina, Evelyn Ankers Gwen Conliffenä, Ralph Bellamy Paul Montfordina, romaninaisena Malevana on Maria Ouspenskaya ja Bela Lugosi näyttelee mukiinmenevästi pienen roolinsa.
Ohjaaja George Waggner onnistui todella hyvin luomaan tunnelman hienojen lavasteiden, maskeerauksen ja hyvin sunnitellun ajattoman miljöön ansiosta, vaikkei ollutkaan maailman parhaita ja persoonallisempia ohjaajia.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/wolfman_1_mini.jpg " border="0"/ style="width:98%">
Kuten monessa muussakin elokuvassa, niin tässäkin on muutama omituisuus. Miksi Larryä purrut ihmissusi oli suden muodossa, mutta muuttuessaan ihmissudeksi Larry on kahdella jalalla kävelevä ihmisen kaltainen olio? Tämä ei kuitenkaan saa pilattua elokuvaa.
Tunnelman luomisessa on tärkeässä roolissa musiikki, joka on tässä tapauksessa on ihan hyvää ja sopii elokuvaan. Musiikista vastasi kolme eri säveltäjää: Charles Previn, Hans J. Salter ja Frank Skinner, joista ainakin Salter oli Universalin "hovisäveltäjä" ja sävelsi The Wolf Manin ohella musiikin moneen elokuvaan ja tv-tuotantoon.
Maskeerauksista on vastannut Universalin luottomies Jack Pierce, joka jälleen kerran teki loistavat maskeeraukset. Tuon ajan välineillä ja materiaaleilla se oli hyvin vaikeaa, aikaa vievää ja hankalaa näyttelijöille, joten päivät venyivät todella pitkiksi.
Elokuva: 4/5
Video: 3/5
Ääni: 3/5
Ekstrat: 4,5/5
Phantom of the Opera (1943)
Erik Claudin on viulisti ja rakastunut lupaavaan ja nuoreen sopraanoon, Christieen, jonka laulutunnit Erik maksaa Christien tietämättä. Kun Erik saa potkut reumatismin aiheuttamien soittovirheiden vuoksi, Erik päättää myydä pitkän aikaa säveltämänsä konserton.
Väärinkäsityksen takia hän luulee, että hänen konserttonsa yritetään varastaa, jolloin hän sekoaa ja yrittää tappaa julkaisijayhtiön johtajan. Johtajan avustaja heittää Erikin päälle happoa, joka tuhoaa hänen kasvonsa, ja Erik pakenee viemäreihin. Kummitukseksi muuntautunut mielipuolinen Erik päättää auttaa Christien keinolla millä hyvänsä oopperatalon tähdeksi ja rupeaa aiheuttamaan kaaosta sekä tuhoa oopperatalossa.
Claude Rains näyttelee hyvin Erik Claudinia, mutta tämä suoritus ei kuitenkaan ihan yllä hänen parhaiden rooliensa tasolle. Muissa päärooleissa nähdään miltei erinomaiset Susanna Foster, joka näyttelee Christie Duboista sekä kahta kilpakosijaa näyttelevät Nelson Eddy, joka näyttelee sankaribaritoni Anatole Garronia, ja poliisi Raoul D'Aubertia näyttelee Edgar Barrier.
Ainoana väreissä kuvattuna Classic Monster Collection -boksin elokuvana Phantom of the Opera on myös kaikista kevyin ja humoristisin. Tämä elokuva ei ole niinkään kauhuelokuva, vaan jännityksen, draaman ja musikaalin yhdistelmä, eikä siten sovi tähän boksiin niin hyvin kuin esim. The Wolf Man ja Creature from the Black Lagoon.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/phantom_1_mini.jpg " class="colorbox"> Erik Claudin on viulisti ja rakastunut lupaavaan ja nuoreen sopraanoon, Christieen, jonka laulutunnit Erik maksaa Christien tietämättä. Kun Erik saa potkut reumatismin aiheuttamien soittovirheiden vuoksi, Erik päättää myydä pitkän aikaa säveltämänsä konserton.
Väärinkäsityksen takia hän luulee, että hänen konserttonsa yritetään varastaa, jolloin hän sekoaa ja yrittää tappaa julkaisijayhtiön johtajan. Johtajan avustaja heittää Erikin päälle happoa, joka tuhoaa hänen kasvonsa, ja Erik pakenee viemäreihin. Kummitukseksi muuntautunut mielipuolinen Erik päättää auttaa Christien keinolla millä hyvänsä oopperatalon tähdeksi ja rupeaa aiheuttamaan kaaosta sekä tuhoa oopperatalossa.
Claude Rains näyttelee hyvin Erik Claudinia, mutta tämä suoritus ei kuitenkaan ihan yllä hänen parhaiden rooliensa tasolle. Muissa päärooleissa nähdään miltei erinomaiset Susanna Foster, joka näyttelee Christie Duboista sekä kahta kilpakosijaa näyttelevät Nelson Eddy, joka näyttelee sankaribaritoni Anatole Garronia, ja poliisi Raoul D'Aubertia näyttelee Edgar Barrier.
Ainoana väreissä kuvattuna Classic Monster Collection -boksin elokuvana Phantom of the Opera on myös kaikista kevyin ja humoristisin. Tämä elokuva ei ole niinkään kauhuelokuva, vaan jännityksen, draaman ja musikaalin yhdistelmä, eikä siten sovi tähän boksiin niin hyvin kuin esim. The Wolf Man ja Creature from the Black Lagoon.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/phantom_1_mini.jpg " border="0"/ style="width:98%">
Tällaisenaan oopperakohtauksiin ehtii kyllästyä, ja ne rikkovat vähän elokuvan kerronnan sujuvuutta ja rytmiä. Elokuvasta olisi ehkä pitänyt poistaa myös vähän huumoria ja siten tehdä siitä vähän vakavampi. Tällaisenaankin elokuva on hyvä, mutta hitusen tilkkutäkkimäinen sekoitus eri genrejä, mikä ei toimi niin hyvin.
DVD:n kuvanlaatu on yllättävän hyvä ja kylläinen vaikkakin vähän pehmeäkö, mutta naarmuja tai muita häiriöitä ole havaittavissa. Mastereita on säilytetty todella hyvin tai restaurointi on tehty viimeisen päälle taidokkaasti. Äänikin toistuu selkeästi ja hyvin, eikä vanhimpien boksin elokuvien tapaista suhinaa ole kuultavissa. Ääni on tallennettu DD 2.0 monona, kuten tavallista.
Ekstroina DVD:llä on hyvä dokumentti, jossa keskitytään tämän elokuvan ohella muihin Gaston Lerouxin kirjaan perustuviin elokuviin. Scott MacQueenin kommenttiraita on myös hyvä ja erittäin informatiivinen. Mukana on myös kuvagalleria ja traileri.
Elokuva: 3/5
Video: 3,5/5
Ääni: 3/5
Ekstrat: 4/5
Creature from the Black Lagoon (1954)
Dr. Carl Maia löytää Amazonista jonkin olion fossiloituneen käden ja palaa Morajo Bayn meribiologian laitokselle etsimään lisätietoa. Kukaan ei kuitenkaan tunnista, minkä eliön käsi voisi olla kyseessä, joten Dr. Maia, hänen entinen oppilaansa Dr. David Reed sekä muutama tutkija lähtevät tutkimusmatkalle Amazonille. Perille päästessään he huomaavat, että leiriä vartioimaan jätetyt miehet on tappanut luultavasti jokin iso eläin. Tästä huolimatta he päättävät jäädä etsimään fossiileja.
Tässä elokuvassa ei näyttele ketään isoja tähtiä, vaan lähinnä muista ns. B-luokan elokuvista tuttuja naamoja, kuten Richard Carlson, joka näyttelee David Reediä ja Julia Adams, joka näyttelee hänen naisystäväänsä ja tutkimusryhmän assistenttia Kay Lawrencea. Richard Denning nähdään kunnanhimoisena Dr. Mark Denningsinä ja Dr. Maiaa näyttelee Antonio Moreno.
Jack Arnold on ohjannut elokuvan erinomaisesti, jopa veden alla kuvatut kohtaukset on kuvattu hienosti. Elokuvan heikoin lenkki on keskinkertaiset näyttelijät, joista kukaan ei säväyttänyt, mutta elokuva on siitä huolimatta mainio, eivätkä he pääse pilaamaan sitä.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/blacklagoon_1_mini.jpg " class="colorbox">
Dr. Carl Maia löytää Amazonista jonkin olion fossiloituneen käden ja palaa Morajo Bayn meribiologian laitokselle etsimään lisätietoa. Kukaan ei kuitenkaan tunnista, minkä eliön käsi voisi olla kyseessä, joten Dr. Maia, hänen entinen oppilaansa Dr. David Reed sekä muutama tutkija lähtevät tutkimusmatkalle Amazonille. Perille päästessään he huomaavat, että leiriä vartioimaan jätetyt miehet on tappanut luultavasti jokin iso eläin. Tästä huolimatta he päättävät jäädä etsimään fossiileja.
Tässä elokuvassa ei näyttele ketään isoja tähtiä, vaan lähinnä muista ns. B-luokan elokuvista tuttuja naamoja, kuten Richard Carlson, joka näyttelee David Reediä ja Julia Adams, joka näyttelee hänen naisystäväänsä ja tutkimusryhmän assistenttia Kay Lawrencea. Richard Denning nähdään kunnanhimoisena Dr. Mark Denningsinä ja Dr. Maiaa näyttelee Antonio Moreno.
Jack Arnold on ohjannut elokuvan erinomaisesti, jopa veden alla kuvatut kohtaukset on kuvattu hienosti. Elokuvan heikoin lenkki on keskinkertaiset näyttelijät, joista kukaan ei säväyttänyt, mutta elokuva on siitä huolimatta mainio, eivätkä he pääse pilaamaan sitä.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/blacklagoon_1_mini.jpg " border="0"/ style="width:98%">
Vaikka hirviö näyttää kumiselta ja muoviselta, se on kuitenkin onnistunut varsin hyvin ikäisekseen. Hirviön suunnitteli Millicent Patrick, joka ei saanut ansaitsemaansa kiitosta, vaan silloinen maskeeraustiimin johtaja Bud Westmore otti kunnian hirviön suunnittelusta. Hän myös jätti varjoonsa Jack Kevanin, joka oli yksi puvun päärakentajista.
Creature from the Black Lagoon on viimeisiä klassisia hyviä hirviöelokuvia, joita tehtiin Universalilla. Siitä on tullut lähes yhtä tunnettu kuin Draculasta, Frankensteinista ja muista boksin elokuvista. Sille tehtiin myös kaksi jatko-osaa, jotka eivät ole yhtä hyviä kuin alkuperäinen.
Kuva DVD:llä on hyvä, siinä ei ole hirveästi pehmeyttä, naarmuja tai muitakaan häiriöitä havaittavissa ja veden alla kuvatuissa kohtauksissakin kuva on selkeä ja hyvä. DVD:n DD 2.0 -monoääni on myös hyvä, musiikki ja dialogi toistuu selkeästi.
Ekstroina DVD:llä on dokumentti "Back to the Black Lagoon", jossa ovat äänessä on mm. elokuvassa näytellyt Julia Adams, hirviötä näytelleet Ricou Browning ja Ben Chapman sekä myös elokuvahistorioitsijoita. Dokumentti keskittyy tämän elokuvan lisäksi vähän myös kahteen jatko-osaan. DVD:llä on myös elokuvahistorijoitsija Tom Weaverin hyvä ja mielenkiintoinen kommenttiraita, kuvagalleria ja traileri.
Elokuva: 4/5
Video: 4/5
Ääni: 3/5
Ekstrat: 4,5/5
Yhteenveto
Classic Monster Collection on kokonaisuutena loistava kokoelma vanhoja kauhuelokuvia, vaikka kaksi niistä ei ihan ylläkään samalle tasolle muiden kanssa. Universal on tehnyt todellisen kulttuuriteon panostaessaan elokuvien restaurointiin sekä boksin laadukkaisiin dokumentteihin ja kommenttiraitoihin.
Boksi on hieno läpileikkaus tuon ajan kauhuelokuviin, ja sen ansiosta pääse tutustumaan esimerkiksi Whalen mestariteoksiin, Lugosin ja Karloffin unohtumattomiin roolisuorituksiin sekä Jack Piercen upeisiin maskeerauksiin.
Onneksi tämän boksin ansiosta nämä historialliset merkkiteokset eivät pääse unohtumaan, vaan säilyvät tulevaisuudessakin jälkipolville. Toivonkin että tämän boksin siivittämänä julkaistaisiin restauroituna ja hyvillä dokumenteilla ja kommenttiraidoilla varustettuna vaikkapa Film Noir -boksi.
Pienenä miinuksena boksista puuttuu espanjankielinen Dracula, joka kuvattiin öisin englanninkielisen version lavasteissa. Vaikkei se elokuvana olekaan samaa tasoa englanninkielisen kanssa, olisi se ollut mielenkiintoista nähdä.
Arvostelu alun perin julkaistu Saku #44:ssä
Classic Monster Collection on kahdeksan DVD:n paketti, joka sisältää kulttimaineeseen nousseet Universal Studiosin kauhuelokuvat 1930-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin. Neljä ensimmäistä arvostellaan tässä ensimmäisessä artikkelissa, ja neljä viimeistä toisessa osassa. Tyylikästä pahviboksia löytää hyvin varustetuista erikoisliikkeistä ja tavarataloista noin 50 euron hintaan, ja yksittäisiä elokuvia saa noin 12 eurolla kappale.
Dracula, ohjannut Tod Browning (1931)
Frankenstein, ohjannut James Whale (1931)
The Mummy, ohjannut Karl Freund (1932)
The Invisible Man, ohjannut James Whale (1933)
The Bride Of Frankenstein, ohjannut James Whale (1935)
The Wolf Man, ohjannut George Waggner (1941)
Phantom of the Opera, ohjannut Arthur Lubin (1943)
Creature from the Black Lagoon, ohjannut Jack Arnold (1954)
Kaikissa levyissä on valikot suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, tanskaksi tai hollanniksi. ...Jatkuu » Elokuva, dokumentti ja kommenttiraita on tekstitetty vielä noiden lisäksi norjaksi ja islanniksi. Kaikkien elokuvien kuvasuhde on ei-anamorfinen 1.33:1. Phantom of the Opera on ainoa väreissä kuvattu, kaikki muut elokuvat ovat mustavalkoisia. Ääniraita on Dolby Digital Mono, ja kaikkien elokuvien kieli on englanti.
Eiväthän nämä elokuvat nykyään välttämättä kauhistuta tai säikytä, mutta ovat hienosti tehtyjä. Omasta mielestäni varsinkin James Whalen Frankenstein ja The Bride Of Frankenstein ovat nykyäänkin mestariteoksia, varsinkin kun katsoo elokuvien ikää. Phantom of the Operaa lukuunottamatta kaikille muille tuli monta jatko-osaa, mutta ne eivät nousseet lähellekään alkuperäisten tasoa, poikkeuksena tietysti The Bride Of Frankenstein.
Dracula (1931)
Dracula on ensimmäinen Universalin tekemistä puhutuista kauhuelokuvista. Elokuvasta piti alun perin tulla iso produktio, mutta lama ja taloudelliset vaikeudet iskivät, jolloin budjettia karsittiin ja siirryttiin kirjafilmatisoinnista huomattavasti lähemmäs teatteriversiohin pohjautuvaa elokuvaa. Juoni ei luultavasti ole kenellekään tuntematon. Kiinteistönvälittäjä ja lakimies Renfield menee Transylvaniaan viemään Draculalle papereita tämän ostamasta luostarista. Dracula tekee Renfieldistä apulaisensa, ja he menevät laivalla Englantiin.
Draculaa näyttelee Bela Lugosi, joka näytteli samaa roolia myös suositussa teatteriversiossa. Tämän ansiosta Lugosi tunsi ja oli jo sisäistänyt hahmon hyvin, ja tekeekin loistavan roolisuorituksen. Dwight Frye näyttelee seonnutta Renfieldiä suorastaan täydellisesti, ja Edward Van Sloan näyttelee onnistuneesti Van Helsingiä. Muut näyttelijät jäävät Lugosin, Fryen ja Van Sloanin varjoon.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/dracula_1_thumb.jpg" class="colorbox">Dracula on ensimmäinen Universalin tekemistä puhutuista kauhuelokuvista. Elokuvasta piti alun perin tulla iso produktio, mutta lama ja taloudelliset vaikeudet iskivät, jolloin budjettia karsittiin ja siirryttiin kirjafilmatisoinnista huomattavasti lähemmäs teatteriversiohin pohjautuvaa elokuvaa. Juoni ei luultavasti ole kenellekään tuntematon. Kiinteistönvälittäjä ja lakimies Renfield menee Transylvaniaan viemään Draculalle papereita tämän ostamasta luostarista. Dracula tekee Renfieldistä apulaisensa, ja he menevät laivalla Englantiin.
Draculaa näyttelee Bela Lugosi, joka näytteli samaa roolia myös suositussa teatteriversiossa. Tämän ansiosta Lugosi tunsi ja oli jo sisäistänyt hahmon hyvin, ja tekeekin loistavan roolisuorituksen. Dwight Frye näyttelee seonnutta Renfieldiä suorastaan täydellisesti, ja Edward Van Sloan näyttelee onnistuneesti Van Helsingiä. Muut näyttelijät jäävät Lugosin, Fryen ja Van Sloanin varjoon.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/dracula_1_thumb.jpg" border="0"/ style="width:98%">
Elokuvan on ohjannut Tod Browning ja kuvannut Karl Freund. Elokuvassa on joitain hienoja ja uurauurtaneita kamera-ajoja sekä kuvasommitelmia, mutta ohjaaja Browning hillitsi Freundin kamera-ajoja ja kuvausta, koska piti enemmän staattisesta paikallaan olevasta kamerasta. Elokuvassa on toki puutteensa ja vikansa, ja siinä on nähtävissä myös selkeitä käsikirjoittajien ja ohjaajan virheitäkin. Kaikesta huolimatta elokuva on loistava Lugosin ja Fryen säkenöivien ja suorastaan maagisten roolisuorituksien sekä äärimmäisen hienon tunnelman ansiosta.
DVD:n kuvassa on filmiartifakteja, pehmeyttä ja välillä myös valkoisia pisteitä, jotka johtuvat alkuperäismateriaalin kunnosta ja iästä. Alkuperäinen äniraita on tallennettu DVD:lle Dolby Digital 2.0 -muodossa ja se on luonnollisesti monoa. Äänessä on kohinaa, suhinaa ja muita häiriötä, mutta ne eivät haittaa dialogia ja muita ääniä. Elokuvaan ei ole alun perin sävelletty musiikkia, mutta DVD:llä on myös erikseen valittavissa alkuperäisen ääniraidan päälle Philip Glassin vuonna 1999 elokuvaan säveltämä musiikki, joka on tallennettu DD5.1:nä. Itse en ole elokuvaa tämän kanssa katsonut.
Ekstroina on valinnaisen musiikkiraidan lisäksi kuvagalleria, jossa on kuvia elokuvan kulisseista, mainoksista ja muusta materiaalista. Levyllä on myös vähän yli 30-minuuttinen "The Road To Dracula" -dokumentti, jossa kerrotaan elokuvan taustoja, ns. "kehityshelvetistä", näyttelijöiden valinnoista ja muusta elokuvaan liittyvästä. Dokumentissa on mukana näyttelijöiden ja tuotantotiimin jälkeläisiä ja ystäviä, jotka kertovat näyttelijöiden elämästä ja urasta sekä elokuvan tekemisestä. DVD:llä on myös todella mielenkiintoinen ja informatiivinen David Skalin kommenttiraita sekä nykyään jo huvittava alkuperäinen traileri.
Draculan R1-DVD:llä on myös samaan aikaan samoissa kulisseissa tehty espanjankielinen versio, jota ei ole tähän eurooppalaiselle DVD:lle jostain syystä laitettu.
Elokuva: 4/5
Video: 2,5/5
Ääni: 2,5/5
Ekstrat 4,5/5
Frankenstein (1931)
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/frankenstein_kansi_mini.jpg" align="left" hspace=5 vspace=5>Toinen Universalin "hirviöelokuvista" on Frankenstein. Universal halusi tuoda lisää kauhua menestyneen Draculan lisäksi, ja Frankenstein oli todella hyvä valinta. Henry Frankenstein haluaa luoda oman elävän luomuksensa ja kerää kuolleilta ihmisiltä osia kyttyräselkäisen apulaisensa Fritzin kanssa.
Elokuva on Draculan tavoin tehty enemmän teatteriversioiden kuin kirjan perusteella, mutta elokuva-Frankensteiniin on lisätty mukaan omiakin ideoita, kuten Frankenstenin kyttyräselkäinen apulainen Fritz. Frankenstein on siitä hieno, ettei se pyri olemaan vain kauhuelokuva Draculan tavoin, vaan se on moniulotteisempi, joten sitä voi analysoida ja lähestyä monelta eri taholta.
Tärkeimmissä ja pääosissa nähdään Henry Frankensteinina Colin Clive ja hirviönä Boris Karloff. He varastavat shown muilta näyttelijöiltä täydellisyyttä hipovilla roolisuorituksillaan. Colin Clive näyttelee hienosti ja sulavasti kahden ääripään Frankensteinia; toisaalta Frankenstein on rauhallinen ja mietiskelevä, mutta toisaalta taas hullu ja sekopäinen tiedemies, joka haluaa jumalaksi jumalan paikalle.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/frankenstein_1_thumb.jpg" class="colorbox">Ekstroina on valinnaisen musiikkiraidan lisäksi kuvagalleria, jossa on kuvia elokuvan kulisseista, mainoksista ja muusta materiaalista. Levyllä on myös vähän yli 30-minuuttinen "The Road To Dracula" -dokumentti, jossa kerrotaan elokuvan taustoja, ns. "kehityshelvetistä", näyttelijöiden valinnoista ja muusta elokuvaan liittyvästä. Dokumentissa on mukana näyttelijöiden ja tuotantotiimin jälkeläisiä ja ystäviä, jotka kertovat näyttelijöiden elämästä ja urasta sekä elokuvan tekemisestä. DVD:llä on myös todella mielenkiintoinen ja informatiivinen David Skalin kommenttiraita sekä nykyään jo huvittava alkuperäinen traileri.
Draculan R1-DVD:llä on myös samaan aikaan samoissa kulisseissa tehty espanjankielinen versio, jota ei ole tähän eurooppalaiselle DVD:lle jostain syystä laitettu.
Elokuva: 4/5
Video: 2,5/5
Ääni: 2,5/5
Ekstrat 4,5/5
Frankenstein (1931)
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/frankenstein_kansi_mini.jpg" align="left" hspace=5 vspace=5>Toinen Universalin "hirviöelokuvista" on Frankenstein. Universal halusi tuoda lisää kauhua menestyneen Draculan lisäksi, ja Frankenstein oli todella hyvä valinta. Henry Frankenstein haluaa luoda oman elävän luomuksensa ja kerää kuolleilta ihmisiltä osia kyttyräselkäisen apulaisensa Fritzin kanssa.
Elokuva on Draculan tavoin tehty enemmän teatteriversioiden kuin kirjan perusteella, mutta elokuva-Frankensteiniin on lisätty mukaan omiakin ideoita, kuten Frankenstenin kyttyräselkäinen apulainen Fritz. Frankenstein on siitä hieno, ettei se pyri olemaan vain kauhuelokuva Draculan tavoin, vaan se on moniulotteisempi, joten sitä voi analysoida ja lähestyä monelta eri taholta.
Tärkeimmissä ja pääosissa nähdään Henry Frankensteinina Colin Clive ja hirviönä Boris Karloff. He varastavat shown muilta näyttelijöiltä täydellisyyttä hipovilla roolisuorituksillaan. Colin Clive näyttelee hienosti ja sulavasti kahden ääripään Frankensteinia; toisaalta Frankenstein on rauhallinen ja mietiskelevä, mutta toisaalta taas hullu ja sekopäinen tiedemies, joka haluaa jumalaksi jumalan paikalle.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/frankenstein_1_thumb.jpg" border="0"/ style="width:98%">
Boris Karloff ei koko elokuvan aikana sano yhtäkään vuorosanaa, vaan näyttelee täysin ilmeiden ja liikkeiden varassa kovan maskin alta kuin olisi syntynyt Frankensteinin hirviöksi. Muissa rooleissa nähdään Draculasta tuttu Dwight Frye kyttyräselkäisenä Fritzinä, Edward Van Sloan professori Waldmanina, Mae Clarke Henry Frankensteinin morsiamena Elizabethina sekä John Boles Frankensteinin ja Elizabethin ystävänä Victor Moritzina.
Whale on ohjannut elokuvan tyylikkäästi käyttäen hienosti kauniita ja loistavia lavasteita sommitelmissaan. James Whalella oli käytännössä vapaat kädet tehdä elokuvaa, ja sen huomaa lopputuloksesta - tuottajat eivät ole sekaantuneet ohjaajan näkemykseen tai päätöksiin, jolloin Whalen taiteelliset ansiot näkyvät selvästi elokuvasta.
DVD:llä kuva on parempi kuin Draculassa; kuvassa ei ole nähtävissä valkoisia pisteitä kuten Draculassa, ja pehmeyttäkin on vähemmän. Ääni on muiden boksin elokuvien tavoin DD2.0:na ja luonnollisesti monoa. Dialogi toistuu vähän vaimeana, mikä johtuu suhinoiden poistamisesta.
Ekstroina levyllä on "The Frankenstein Files" -dokumentti, jossa äänessä ovat mm. maskeerajaekspertti, näyttelijöiden sekä muiden tiimin jäsenten jälkeläisiä sekä elokuvahistorioitsijoita. Dokumentti todella mielenkiintoinen ja informatiivinen, vaikkei se olekaan kuin 35-minuuttinen. DVD:llä on myös traileri, vuodelta 1931 oleva lyhytelokuva "Boo!", jossa on pätkiä vanhoista kauhuelokuvista humoristisen juonnon kera sekä kuvagalleria, jossa on kuvia mm. mainosmateriaaleista ja elokuvanteosta. Mukana on myös elokuvahistorijoitsija Rudy Behlmerin kommenttiraita, jossa hän kertoo paljon triviatietoa sekä näyttelijöiden ja elokuvan taustoja. Kommenttiraita on dokumentin tavoin todella kiinnostava ja informativinen.
Elokuva: 5/5
Video: 3/5
Ääni: 3/5
Ekstrat: 4,5/5
The Mummy (1932)
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/themummy_kansi_mini.jpg" align="left" hspace=5 vspace=5>Tarina alkaa vuodesta 1921, jolloin arkeologi Sir Joseph Whemple, hänen apulaisensa Ralph Norton ja Dr. Muller löytävät haudan, josta löytyy Im-Ho-Tepin muumio ja arkku, jonka päällä lukee kirous. Norton avaa arkun Mullerin ja Whemblen poissaollessa Mullerin kiellosta huolimatta. Norton lukee arkusta löytämäänsä kääröä ääneen, jolloin muumio herää, vie käärön ja Norton jää sekopäisenä nauramaan.
Nimiroolissa muumiota näyttelee Boris Karloff, joka tekee hyvän ja hillityn roolisuorituksen. Muumio ei kuitenkaan ole hahmona Draculan tai Frankensteinin hirviön tasoa, eikä omaa samaa karismaa. Zita Johann näyttelee Helen Grosvenoria ihan mukiinmenevästi ja on tarpeeksi persoonallinen Karloffin rinnalle Edward Van Sloanin kanssa. Van Sloan näyttelee rutiinilla Dr. Mullerin roolin, joka on varsin samankaltainen kuin Draculan Van Helsing. Elokuvassa Karloffin, Grosvenorin sekä Van Sloanin varjoon jää David Manners Frank Whemplenä, vaikkei teekään mitenkään huonoa roolisuoritusta.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/themummy_2_thumb.jpg" class="colorbox">DVD:llä kuva on parempi kuin Draculassa; kuvassa ei ole nähtävissä valkoisia pisteitä kuten Draculassa, ja pehmeyttäkin on vähemmän. Ääni on muiden boksin elokuvien tavoin DD2.0:na ja luonnollisesti monoa. Dialogi toistuu vähän vaimeana, mikä johtuu suhinoiden poistamisesta.
Ekstroina levyllä on "The Frankenstein Files" -dokumentti, jossa äänessä ovat mm. maskeerajaekspertti, näyttelijöiden sekä muiden tiimin jäsenten jälkeläisiä sekä elokuvahistorioitsijoita. Dokumentti todella mielenkiintoinen ja informatiivinen, vaikkei se olekaan kuin 35-minuuttinen. DVD:llä on myös traileri, vuodelta 1931 oleva lyhytelokuva "Boo!", jossa on pätkiä vanhoista kauhuelokuvista humoristisen juonnon kera sekä kuvagalleria, jossa on kuvia mm. mainosmateriaaleista ja elokuvanteosta. Mukana on myös elokuvahistorijoitsija Rudy Behlmerin kommenttiraita, jossa hän kertoo paljon triviatietoa sekä näyttelijöiden ja elokuvan taustoja. Kommenttiraita on dokumentin tavoin todella kiinnostava ja informativinen.
Elokuva: 5/5
Video: 3/5
Ääni: 3/5
Ekstrat: 4,5/5
The Mummy (1932)
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/themummy_kansi_mini.jpg" align="left" hspace=5 vspace=5>Tarina alkaa vuodesta 1921, jolloin arkeologi Sir Joseph Whemple, hänen apulaisensa Ralph Norton ja Dr. Muller löytävät haudan, josta löytyy Im-Ho-Tepin muumio ja arkku, jonka päällä lukee kirous. Norton avaa arkun Mullerin ja Whemblen poissaollessa Mullerin kiellosta huolimatta. Norton lukee arkusta löytämäänsä kääröä ääneen, jolloin muumio herää, vie käärön ja Norton jää sekopäisenä nauramaan.
Nimiroolissa muumiota näyttelee Boris Karloff, joka tekee hyvän ja hillityn roolisuorituksen. Muumio ei kuitenkaan ole hahmona Draculan tai Frankensteinin hirviön tasoa, eikä omaa samaa karismaa. Zita Johann näyttelee Helen Grosvenoria ihan mukiinmenevästi ja on tarpeeksi persoonallinen Karloffin rinnalle Edward Van Sloanin kanssa. Van Sloan näyttelee rutiinilla Dr. Mullerin roolin, joka on varsin samankaltainen kuin Draculan Van Helsing. Elokuvassa Karloffin, Grosvenorin sekä Van Sloanin varjoon jää David Manners Frank Whemplenä, vaikkei teekään mitenkään huonoa roolisuoritusta.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/themummy_2_thumb.jpg" border="0"/ style="width:98%">
Elokuvan on ohjannut saksalainen Karl Freund, joka toimi 1920-luvulla mm. FW Murnaun kuvaajana ja kuvasi vuonna 1931 Draculan Tod Browningin ohjatessa. Freund ohjasi The Mummyn hyvin, käytti runsaasti liikkuvaa kuvaa sekä hyödynsi mainiosti valoa, varjoja ja hienoja lavasteita. Hyvästä ohjauksesta huolimatta The Mummyn tarina ei ole samaa luokkaa esimerkiksi Frankensteinin kanssa, ja se on selkeästi liian samantyylinen kuin Draculan tarina. The Mummy kärsii myös muumiohahmon karisman ja vetovoiman puutteesta, eikä se ole yhtä moniulotteinen kuin Frankensteinin hirviö.
Kuva DVD:ssä on samaa luokkaa Frankensteinin kanssa, mutta yhdessä välissä elokuvaa näkyy ruudulla hetken valkoinen pystyviiva, joka johtunee masterissa olevasta naarmusta. Tälläkin DVD:llä ääniraita on DD 2.0 Mono, ja samoin kuin muissa kokoelman elokuvissa, äänessä on välillä suhinaa ja dialogi toistuu vähän matalalta.
Ekstroina tälläkin DVD:llä on dokumentti eli Mummy Dearest jossa kerrotaan elokuvan taustoja ja mm. ohjaajan ja näyttelijöiden välisistä riidoista. Levyllä on myös Paul M. Jensenin hyvä ja paljon tietoa sisältävä kommenttiraita, kuvagalleria ja traileri.
Elokuva: 3/5
Video: 2,5/5
Ääni: 3/5
Ekstrat: 4/5
The Invisible Man (1933)
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/theinvisibleman_kansi_mini.jpg" align="left" hspace=5 vspace=5>The Invisible Man perustuu H.G. Wellsin samannimiseen romaaniin. Claude Raisin näyttelemä Jack Griffin keksii näkymättömäksi tekevän seerumin ja menee testaamaan sitä syrjäseudulle pieneen kylään.
Claude Rains tekee debyyttielokuvassaan suurenmoisen roolisuorituksen pelkällä äänellään, koska joutui pitämään käytännössä koko elokuvan ajan siteitä päässään. Rainsin ääni on persoonallinen ja juuri sellainen ääni, jota ohjaaja James Whale etsi. Muissa rooleissa nähdään mm. Gloria Stuart Griffinin morsiamena, William Harrigan Dr. Kempinä ja Henry Travers Dr. Cranleynä, mutta he jäävät auttamatta Claude Rainsin varjoon.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/theinvisibleman_1_thumb.jpg" class="colorbox">Ekstroina tälläkin DVD:llä on dokumentti eli Mummy Dearest jossa kerrotaan elokuvan taustoja ja mm. ohjaajan ja näyttelijöiden välisistä riidoista. Levyllä on myös Paul M. Jensenin hyvä ja paljon tietoa sisältävä kommenttiraita, kuvagalleria ja traileri.
Elokuva: 3/5
Video: 2,5/5
Ääni: 3/5
Ekstrat: 4/5
The Invisible Man (1933)
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/theinvisibleman_kansi_mini.jpg" align="left" hspace=5 vspace=5>The Invisible Man perustuu H.G. Wellsin samannimiseen romaaniin. Claude Raisin näyttelemä Jack Griffin keksii näkymättömäksi tekevän seerumin ja menee testaamaan sitä syrjäseudulle pieneen kylään.
Claude Rains tekee debyyttielokuvassaan suurenmoisen roolisuorituksen pelkällä äänellään, koska joutui pitämään käytännössä koko elokuvan ajan siteitä päässään. Rainsin ääni on persoonallinen ja juuri sellainen ääni, jota ohjaaja James Whale etsi. Muissa rooleissa nähdään mm. Gloria Stuart Griffinin morsiamena, William Harrigan Dr. Kempinä ja Henry Travers Dr. Cranleynä, mutta he jäävät auttamatta Claude Rainsin varjoon.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/theinvisibleman_1_thumb.jpg" border="0"/ style="width:98%">
Elokuvassa on ikäisekseen loistavat erikoisefektit. Niiden ei uskoisi olevan vuodelta 1933, sillä niiden suunnittelija John P. Fulton on ollut todella kekseliäs. Ohjaaja James Whale on tehnyt jälleen kerran mainiota työtä ohjaajana; elokuvassa loistavia kohtauksia ja hienoa kameran käyttöä. Elokuvan tarina noudattaa kirjaa enemmän kuin Frankenstein ja Dracula, lähinnä siksi, että H.G. Wellsillä oli oikeus hylätä käsikirjoitus. The Invisible Manin on käsikirjoittanut R.C. Sheriff, joka teki paljon yhteistyötä Whalesin kanssa Iso-Britanniassa teatterin puolella ja käsikirjoitti ennen The Invisible Mania Whalen debyyttiohjauksen, Journey's Endin.
[img]http://www.palasokeri.com/juttukuvat/elokuvat/monster/theinvisibleman_4_thumb.jpg" border="0" align="left" hspace=5 vspace=5>Kuvassa on luonnollisesti rakeisuutta ja se vähän pehmeäkö mutta yllättävän hyvä 70 vuotta vanhaksi. Aäni DVD:llä on monona ja DD2.0-muodossa, ja siinä on vähän suhinaa. Muiden boksin elokuvien tapaan mastereiden iän huomaa.
Ekstroina levyllä on "Now You See Him: The Invisible Man Revealed!" -dokumentti, joka on muiden boksin mukana tulleiden dokumenttien tapaan laadukas ja mielenkiintoinen. Levyllä on myös kuvagalleria sekä Rudy Behlmerin kommenttiraita, joka sekin on todella hyvä.
Elokuva: 4/5
Video: 3/5
Ääni: 3/5
Ekstrat: 4,5/5
Arvostelu julkaistu alun perin Saku #43:ssa