Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Kuka näistä voittaa? Dylan ainakin on liian tietoinen omasta erinomaisuudestaan, ja on tehnyt liikaa matskua vittu-mähän-voin-tehdä-mitä-haluan-koska-olen-jumala-periaatteella. Yliarvostettu.
Donovaniin liittyy hienoinen reppana-aspekti, syynä miehen dylanismia lähentelevä tyyli. Kokonaisuudessaan paljon paremmat biisit kuin itse Dylanilla, eikä ääni ole ärsyttävää juutalaistuskaa.
Irwin tässä keskustelussa on pelkkä vitsi. Ajatelkaa vaikka sitä Las Palmas-renkutusta. Merde!
Donovan on siis näistä paras. ...Jatkuu »
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Kaikki ei voi innostua samoista asioista. Joku tykkää Dylanista joku Donovanista. Dylan on instituutio ja jo se vähentää arvostustani häntä kohtaan. Donovanin lyriikoista jaksaa innostua enemmän kuin Dylanin mindstream-sekoiluista, eikä hän ole samanlainen narsisti kuin itse pääperkele-Dylan. Donovan on kaikinpuolin aidompi.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Niin ja Dave saa olla oma dave itsensä. Se on meikäläiselle aika neutraalia, ei sentään saa aikaan samanlaista psykoosia kuin Irwinin 'tuotanto'.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Tämän viestin tarkoitus on herättää sisäinen aforisti/kriitikko/poliitikko/puheenpitäjä meissä kaikissa. Eli tähän ketjuun saa ja pitää laittaa omia älykkäitä ajatuksiaan ja ns. sutkautuksiaan, myös manifestit ovat toivottuja.Avaan keskustelun tällä teesillä.
Kun rahat loppuvat, nuoret kuolevat.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Olen julkinen, olen siis olemassa.Mitä yhteistä on totuudella, pornolla ja karismalla?
Se, että ne ovat vaikeita määritellä, mutta ne tunnistaa heti niiden osuessa kohdalle.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Tässä on mielestäni kaikkien aikojen parhaimpien kirjojen top10, mutta ne eivät ole järjestyksessä. Ja nämä ovat siis niitä kirjoja joita tulee vähän väliä luettua.August Strindberg : Legendoja
J.K. Ihalainen : Ainoa, ainoa, ainoa elämä
Georges Perec : Tiloja, Avaruuksia
Charles Bukowski : Amerikan Matadori
Antonin Artaud : Korpit ja Auringonkukka
Marko Pyhtilä : Taiteen kritiikki ja kritiikin taide
Friedrich Nietzsche : Ecce Homo
Jim Morrison : Wilderness
T.S. ...Jatkuu »
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Edellisten lisäksi voisi listaan laittaa vielä seuraavat kirjat:Jean Cocteau : Oopiumi
Franz Kafka : Muodonmuutos (novelli)
Artuh Rimbaud : Hirtettyjen Tanssiaiset
Henry Miller : Salamurhaajien Aika
Jerry Hopkins & Danny Sugerman : Jim
Andrei Tarkovski : Vangittu Aika
Antonin Artaud : Kohti Kriittistä Teatteria
Charles Bukowski : Päivät Karkaavat Kuin Villit Hevoset Yli Vuorten
Jim Morrison : The Lords and The New Creatures
ja listan mustana hevosena: Kurt Cobain : Päiväkirjat
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Oletteko jo miettineet mikä musiikki hautajaisissanne soi, tai mitä biisejä haluaisitte silloin soitettavan? Omissa hautajaisissani soi seuraavat biisit:Santo & Johnny : Sleepwalk
Doors : A Feast of Friends (=Albinoni : Adagio)
Samuel Barber : Adagio jousille
Dave Davies : Death Of a Clown
ja bonusbiisinä Pink Floyd : A Saucerful of Secrets
ja Verve : The Drugs don't work
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Kyl mä ainakin aion kuunnella hautajaisteni hittibiisit. Arkun vuoraus tosin saattaa tukahduttaa hiljaisimmat sävelet.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Stray Cats : kaikkiClash : Black Market Clash
Clash : Combat Rock
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
En oo koskaan pitänyt Silvennoisen Cream/Clapton-virityksistä, ne on täysin sieluttomia. Ahlqvist on kolmikon kovin jätkä harppuineen, ja Davella oli kitaroissa paremmat soundit kuin Silvennoisella, vaikka se noista kolmesta yrittää eniten olla blues. Hehheh. 'Korkeatasoinen' Suomi-blues ei enää tosta setistä voi paljoo alemmaks vajota. Paitsi Silvennoisen soolojutuissa.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Doors : Box setKingston Wall : I
Oasis : Definitely MAybe
Oasis : What´s the Story Morning Glory
Oasis : Be Here Now
NIrvana : In Utero
XIT : Plight of the Redman
Brian Setzer Orcesthra : Vawoom
ja tässä vain muutama...
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Janus kirjoitti 27/1/2004XIT on vuodelta 1972. :)
No sit mun levy on joku uus painos, eikä alkuperästä vuosilukua mainita. Mut eipä oo XIT:stä paljoo juttuja näkyny mistä olisin todellisen julk. vuoden selvittäny.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
All right...netskusta löysin vastauksen XIT:asiaan. Plight of the Redman LP on vuodelta 1972, mutta CD 1993. No, eiköhän CD-versioidenkin julkaisu 90-luvulla riitä siihen että levy pääsee listalle. Doors Box Setistäkin osa on jo ennen julkaistua matskua, mut kyseinen formaatti 90-luvulta.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Ok. Pelkät ensijulkaisut.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Onko täällä joku joka ois nähnyt ton leffan? Mä en oo nähny sitä vielä enkä oo saanu mistään hommattua, mut tulevaisuuteni mielenterveys voidaan pelastaa jos saan sen käsiini. Jos täällä on maahantuojia, tuokaa Scotland PA:n DVD-versio meikäläiselle. Kertokaa jos kuulette huhua et leffan saa Suomesta.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Okei, aion ottaa tehtäväkseni katsoa elokuvan 100% katseluolosuhteissa, ja palaan sitten asiaan. Mutta enpä usko että tuomioni rajusti muuttuisi.Pink Floydin soundtrack The Wall:iin on loistava...eh.:cool:
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Wall voi olla vaikeasti seurattava jos ei tunne yhtyeen tuotantoa ja meininkiä. Kun joskus pikkupoikana näin leffan, en pahemmin tajunnut sen ideaa. Mutta jos silloin olisin katsonut sen muutamaan kertaan, olisi tilanne voinut olla toinen. Wall on kyl musaleffojen ehdoton helmi Yellow Submarinen ohella.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Entäs Magical Mystery Tour? Mä ainakin lähdin jossain vaiheessa omalle taikamatkalle kun katoin sen. Siinä on John Lennonin humoristiset päähänpinttymät hyvin saatu kuvitettua.
Lanius kirjoitti noin 20 vuotta sitten+/- saldo : 0
Soundtrackeista on tullut villitys suomalaisessa elokuvassa, mikä on hyvä asia koska se lisää elokuvan suosiota, ja siten koko suomalaisen elokuvakulttuurin suosiota. Ja se taas voi aikaan saada sen että ilmestyisi hyviä elokuvia joiden aiheena eivät olisi nuoret aikuiset. Suomalainen elokuva kaipaa kovasti vaihtoehtoja. Kunpa rahan haltijat ja yleisö tajuaisivat sen.