Tuli tämäkin koettua : Juventus-Milan futismatsi
ARTIKKELI | näytetään 1 uusinta viestiä viestiketjusta
KeTu kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
Listani ainakin kerran elämässä tehtävistä asioista lyheni sunnuntaina 14.3.2003 yhdellä merkinnällä: käydä katsomassa Juventuksen kotipeli Delle Alpilla joko Interiä tai Milania vastaan. No ottelu oli Juventus-Milan, ja tämä tehty asia jää varmasti mieleeni! Monestakin syystä. Lipunhankinnasta huligaaneihin ja ottelusta jälkitunnelmiin. Joten tässä hieman raportti alkuasetelmasta jälkitunnelmiin. Ainoa harmittava asia on se, että mukana ei ollut minkäänlaista kameraa.Ennakkoasetelma
Milanoon tammikuussa palatessani tajusin olleeni katsomassa siihen mennessä kolmea peliä, joista yksikään ei ollut Juventuksen peli. ...Jatkuu » Ja tätä täytyy pitää melkoisena häväistyksenä, sillä olenhan italialaisen futiksen ystävänä suuri Juventuksen fani, eli bianconeri. Fanius seuraa kohtaan alkoi vasta myöhemmin, mutta siemenet oli kylvetty Alessandro del Pieron toimesta vuosia sitten hänen ollessa parhaimmassa kunnossaan. Tätä kautta sitten tuli mukaan Juventus, ja kerran menetettyä sydäntä ei enää vaihdeta (mille ei Juventuksen tapauksessa ole ollut tarvetta, mutta sen sijaan pari kertaa on pitänyt kirota Evertonin kannattamista :).
Lipunhankinta
Lipunhankinta meni oikeastaan kolmessa vaiheessa niin, että lopulta lippu tuli kuitenkin otettua. Ensimmäisessä vaiheessa oli ajatuksena mennä yhden italialaisen tuttuni kanssa katsomaan ottelua niin, että hän olisi hankkinut lipun faniseuran kautta. Tästä ei kuitenkaan tullut mitään, sillä liput olivat menneet varsin nopeasti ja emme älynneet toimia tarpeeksi ajoissa. Toisessa vaiheessa aloin sitten miettimään, että mieluummin haluaisin nähdä Juventus-Deportivo matsin, sillä minulla oli aavistus Juven tippumisesta. Tässä vaiheessa lisäksi ajattelin, että lippua ei enää saa Milan peliin (ainakaan helposti). Joten päätin vaihtaa ottelua. Tässä vaiheessa tulikin sitten kolmas vaihe. Netin kautta on mahdollista ostaa Juventuksen peleihin lippuja. En ole tätä ennen käyttänyt, mutta nyt ajattelin kokeilla helppouden vuoksi. Koska kummatkin ylläolevista matseista oli samalla viikolla, niin yllättäen huomasin netin kautta olevan mahdollista ostaa liput jo paria viikkoa aikaisemmin. Ja tässä vaiheessa tuli suurin yllätys: halvin lippu Deportivo peliin maksoi 35 euroa, kun Milan peli maksoi 40 euroa! Kalliita hintoja kummatkin, mutta tuo ero laittoi minut vaihtamaan taas peliä ja ottamaan lipun Milan peliin. Ja loppujen lopuksi homma meni ihan hyvin, sillä tein tilauksen netin kautta ja lipun sain sitten paikan päältä pienten alkuvaikeuksien jälkeen. Ongelmana oli se, että oli vähän huonesti ohjeistettu paikka mistä saa lipun otettua. Mutta lopulta lippu kädessä, matsi alkamassa ja kaikki hyvin!
Delle Alpi
Juventuksen kotistadioni rakennettiin Italian MM-kisoja varten 1990, ja sen lievästi sanottuna huomasi. Varsin mielenkiintoisia ratkaisuja arkkitehtuurisesti, mutta samalla kauniin näköisiä. Kuitenkin etukäteen olin ajatellut stadionin kuvia katsellessani sen olevan vähintäänkin arveluttavan näköinen, mutta kaikki piirteet toimivat mainiosti. Yhtä pientä seikkaa lukuunottamatta: nimittäin jostain käsittämättömästä syystä johtuen stadionille aikoinaan rakennettiin juoksuradat. Tämä pienentää tunnelmaa melkoisesti, ja sen takia Juventus onkin miettinyt joko uutta stadionia tai stadionin remontointia (en ole varma mikä on tällä hetkellä tilanne). Mutta varsinkin ulkopuolelta katsottuna stadioni oli kaunis. Osansa stadionin erikoisuuteen tuo se seikka, että itse pelialue on maanpinnan alapuolella! Eli alempana, kuin ympäröivä maa. Joten ulkoa katsottuna stadioni ei näytä niin isolta kuin mitä se todellisuudessa on (69 000 istumapaikkaa).
Huliganismi
Matkalla sisälle tulikin sitten ensimmäiset merkit lievästä huliganismista vastaan. Mellakkapoliiseja oli todella paljon paikalla, ja poliisiautot oli ryhmitetty Milanon katsomo-osan uloskäynnin viereen. Yhden poliisiauton sivuikkuna oli rikottu, ja auton päällä oli sammutusjauhoa. Sen verran jopa, että vähän kirveli silmiä paikan ohittamisen jälkeen. Sisälle päästyäni huomasin, kuinka muutama Juve fani yritti provosoida poliiseja aitoja siirtelemällä ja esineitä heittemällä. Kasvothan toki olivat tässä vaiheessa peitetyt. Ja siinä vaiheessa kun menen heidän ohitseen, niin poliisit ottavat spurtin ja "fanit" häipyvät stadionin sisälle. Ei tuosta minulle mitään vaaraa kuitenkaan ollut. Sisällä sitten tuli pahin yllätys. Nimittäin paikkani oli Milanin fanikatsomon vieressä!!! Mikä tarkoitti sitä, että ekan kerran siirryin ylemmäs kun pulloja alkoi lentämään. Toisen kerran siinä vaiheessa, kun lensi paloja istuimista!! Porukka heitteli kaikkea minkä käteensä sai, ja olen tosi yllättynyt jos kukaan ei loukkaantunut. Tottakai myös palosoihtuja heiteltiin. Säälitti todella paljon vieressä olleen naiskatsojan ja hänen lapsensa puolesta. Muutenkin tuli tosi huono olo, sillä ei tuollainen toiminta kuulu peliin. Huutelu ja kommentointi on asia erikseen, mutta suoranainen tappelunhaluisuus ja toisen vahingoittaminen on sekä pelissä että katsomossa tuomittavaa... Koska lähdin ennen pelin loppua pois, niin en tiedä mitä tapahtui pelin jälkeen fanien ja poliisien kesken... Syynä oli se, että yritin keritä päivän viimeiseen junaan.
Itse ottelu
Ottelu oli hyvä! Vaikkakin lopputulos kirveli tosi paljon, sillä Milan voitti 3-1. Juve siirsi palloa suurimmaksi osaksi hyvin, mutta viimeinen syöttö jäi puuttumaan. Ei ollut tärpeeksi terävyyttä viimeiselle miehelle syötettäessä. Hyökkääjiä olisi voinut ruokkia paremmin. Mitä taas vastaavasti Milanolla ei ollut, sillä he käyttivät varsin tehokkaasti hyökkäykset hyödyksi. Illan tähti oli Clarence Seedorf saldolla kaksi maalia ja yksi syöttö. Illan kämmäri oli Filippo Inzaghi, joka sai lahjana pallon puolustuslinjan taakse, ohitti maalivahti Buffonin ja laukoi 6-8 metristä OHITSE JA YLI maalin!-) Tämä tietty antoi Juven katsojille edes vähän lohtua, sillä Filippo pelasi vielä pari kautta sitten Juventuksessa. Mutta kaikenkaikkiaan en voi jäädä itkemään tulosta, sillä tällä hetkellä Milan pelaa pelottavan hyvää peliä. Hyökkäys on tappava, ja puolustus toimii italialaiseen tapaan. En yllättyisi, jos Milan voittaa sekä Italian sarjan että Champions liigan tänä vuonna. Italian sarjan osalta Milanon mestaruus alkaa näyttämään jo tässä vaiheessa varmalta. Siinä olisi tietty se hyvä puoli, että pääsisi katsomaan voitonjuhlia paikan päällä :) Tosin toki Juventuksen sydämellä, mutta kuitenkin...
Jälkitunnelma
Muistatteko MasterCardin mainoksen, jossa lasketaan hintaa ison ja pojan futisottelulle? Lopussa tulee jotenkin niin, että "huippuottelu yhdessä isän kanssa - korvaamaton". Samaa voisin sanoa tästä ekasta pelistä kaikkine sen huonoinen ja hyvine puolineen (ja kuluineen). Mutta varmastikkaan en voi sanoa samaa seuraavista Juven ottelusta. Eka kerta on aina erilainen, ja silloin tarkkailee myös asioita eri tavalla. Ehkä vielä kerran käyn katsomassa jonkin Juven matsin Torinossa, mutta tuskinpa enempää. Täällä Milanossa sen sijaan odotan, että jos Inter saisi vastustajakseen Valencian Uefa Cupissa. Silloin voisi sen matsin käydä, sillä pidän Valencian tavasta pelata ja rakentaa joukkue.
Italian karnevaalit : Battaglia delle Arance
ARTIKKELI | näytetään 1 uusinta viestiä viestiketjusta
KeTu kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
Italiassa vietetään karnevaaleja helmikuun loppupuolella, ja juhlaa voidaan verrata usein Suomen vappuun. Kummassakin juhlitaan kevään alkamista. Karnevaalien huippuhetki on helmikuun viimeisen keskiviikon aikoihin. Karnevaaleja vietetään kaupungista riippuen eri tavoilla: Venetsian karnevaalit ovat toki tunnetuimmat, mutta esimerkiksi Milanossa karnevaalia ei juhlita samalla innolla. Yksi mielenkiintoisimmista karnevaaleista on kuitenkin Ivrean Battaglia delle Arance, jossa juhlitaan sotimalla Sisiliasta tuoduilla appelsiineilla!
Osa karnevaalikulkueesta Ivreassa
Milanon "vappu"karnevaalit / Venetsia tänä vuonna
Karnevaalia juhlitaan siis yleensä viimeisen keskiviikon aihoihin ja suurella innolla. ...Jatkuu » Näin siis yleensä, mutta Milanossa vietettiin erikseen Carnevale de Ambrosianoa kaupungin pyhimyksen mukaan helmikuun viimeisen viikonlopun aikana. Milanon karnevaali muistutti hyvin paljon suomalaista vappua erilaisine kojuineen sekä tunnelmaltaan. Toisin sanoen Milanon karnevaali ei mitenkään erityisesti jää mieleeni. Suurimmaksi osaksi karnevaali oli nuorten ja lasten iloittelua erilaisia paperisilppuineen ja vaahtoineen. Varsinkin nuoriso sotki innolla toisiaan, joten välillä joutui varomaan vaahtoisia nuoria :)
Toinen yksittäinen karnevaalitapahtuma täällä Milanossa oli yhden asuntolan erikseen järjestämä karnevaali bileet torstaina. Eräässä suuremmassa asuntolassa oli järjestetty kunnon musiikkivehkeet, bändi soittamaan, viinaa sopuhintaan ja paljon opiskelijoita. Niin vaihtareita kuin Italialaisiakin. Jos jätetään se huomioimatta, että viina loppui nopeasti kesken, niin pidän tätä iltaa hyvänä. Itselläni ei ollut minkäänlaista asustetta, mutta monella oli. Ja täytyy nostaa usealla hattua hyvästä asusteesta! Sen lisäksi paikalla oli varsin runsaasti hyvännäköisiä naisia, joten silläkin saralla riitti silmänruokaa :)
Tunnetuin karnevaali Italiassa on tietysti Venetsian karnevaalit. Itse en yhtenäkään päivänä käynyt Venetsiassa johtuen pääosin yhdestä syystä: säästä. Suurin osa karnevaalin viimeisistä päivistä oli säältään todella huono, ja esimerkiksi viimeisenä tiistaina oli Venetsiassa satanut lunta! Sään huonous vaikutti sen verran, että monena päivänä tapahtuma oli peruttu. Joten tämän vuoden karnevaali ei ollut loistava menestys Venetsiassa, vaikkakin joka päivä on varmasti ollut paljon turisteja.
Battaglia delle Arance
Sen sijaan kävin toisessa hyvin tunnetussa karnevaalissa: Battaglia delle Arance:ssa. "Appelsiinien taistelu" käydään Torinon lähellä olevassa Ivrean kaupungissa. Kävin siellä viimeisenä tiistaina vasta sen jälkeen, kun olin aamulla nähnyt sään olevan hyvä. Tarun mukaan taistelu on alkanut tyrannia vastaan nousseesta kapinasta, jolloin kaupunkilaiset olivat kivien kanssa taistelleet tyrannin kärryillä matkaavia sotilaita vastaan kaupungin kaduilla. Myöhemmin kaupungin eri jengit olivat käyttäneet tätä tekosyynä vuosittaiseen mellakkaan karnevaalin aikoihin. Napoleonin valloittaessa kaupungin hän määräsi taisteluaseiksi appelsiinit turvallisuuden takia. Lisäksi Napoleon määräsi kaikkien käyttämään punaisia nauhoja: tämän johdosta nykyisin kaikki ulkopuoliset, joilla ei ole punaista päähinettä, tulkitaan vapaaksi riistaksi kapinallisten toimesta. (samalla on hyvä tulonlähde punaisten päähineiden myyjille :)

Vähän makua taistelusta :)
Joten nykyisin kolmen päivän aikana kärryillä olevat "sotilaat" matkaavat neljän kaupungin aukion lävitse, jossa jokaisessa joukko kapinallisia odottaa heitä appelsiinien kanssa. Kuulostaako mielenkiintoiselta? Sitä se todella oli! Ensimmäisen taistelun nähdessäni olin luvalla sanottuna sanaton. Kärryillä olevat sotilaat kypäriensä kanssa yrittivät ottaa vastaan alhaalta tulevat appelsiinit, ja samalla heitellä maassa olevia. Ja kyseessä ei todellakaan ollut pelkkää huviheittelyä! Selvästi näki, että jokaiseen heittoon ladattiin voimaa. Joten mustelmia varmasti tuli jokaisella tapahtumaan osallistujalle. Itseäkin meinasi pari kertaa appelsiini osua päänuppiin.. Kärryjä oli arviolta 30-40, ja jokainen meni kiltisti neljän aukion ohitse ja aukiota kierrellen. Koko tapahtuma kesti 3-3,5 tuntia välillisinä tien raivaustaikoineen. Lisäksi päivän aikana erillinen karnevaalikulkue meni samaa reittiä. Kulkueessa oli tietysti soittajia, vanhan ajan mukaan puettuja sotilaita ja paljon muuta.
Kaiken kaikkiaan päivän retkestäni jäi todella mukava muisto. Jäi tunne siitä, että koko kaupunki ja vieraat todella nauttivat menosta koko ajan. Ja että jokainen tunsi olevan osa jotakin erilaista. Missään muualla ei ole samanlaista perinnettä. Jotenkin tämä vierailu muistutti minua parhaiten siitä tärkeimmästä syystä, että miksi Italiaan lähdin: uuden löytäminen ja täysin erilaisten kokemusten saaminen. Joten jos joskus olette Italiassa karnevaalien aikaan, niin harkitkaa Ivreaa vaihtoehtona Venetsian turistikarnevaaleille.
Lisää kuvia Ivreasta

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Enää jäljellä yhteiset pippalot ja pieni siivousurakka
Sisilia - Italia pienoiskoossa
ARTIKKELI | näytetään 2 uusinta viestiä viestiketjusta
KeTu kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
Sisilia 13.1.2004-21.8.2004. "Sisilia kuvastaa Italian ydintä: historiaa ja tunnetta, kauneutta ja tuhoa, silmiä hiveleviä taiteita ja arkkitehtuuria, loistavaa ruokaa, tulisia tulivuoria, häkellyttäviä rantoja, kaaosta ja organisoitua rikollisuutta. Sisilia on kontrastien kokonaisuus Sisilia on välimeren suurin saari ja sen strateginen sijainti teki siitä palkinnon eri ajan valloittajille." Lonely Planet, Italy 
Näkymä Tarminasta alhaalla olevaan pikkukylään
Oltuani Sisiliassa kahdeksan ja puolen päivän ajan voin todeta yllä olevan totta. ...Jatkuu » Kokonaisuutena Sisilia on kaikkea sitä, mitä Italiasta löytyy. Mutta jos keskityt vain yhteen kohteeseen täällä, niin pääset nauttimaan vain yhdestä hyvästä asiasta. Joten mahdollista matkaa suunniteltaessa kannattaa varata aikaa kiertelemiseen. Itse tietoisesti tein näin jo etukäteen siitä syystä, että arvelin tämän olevan se ainoa kerta kun olen Sisiliassa käymässä. Siksi yritin saada mahdollisimman paljon irti päivistäni. Mutta siitä huolimatta jäi muutama asia kokematta, mitä olisin mielelläni muistoihini lisännyt.
Sisiliassa kävin seuraavissa paikoissa: Palermo, Gefalu, Agrigento, Catania, Taormina, Syracusa, Piazza Armerina ja Enna. Koska matkapaikkoja on tämän verran, niin ajattelin tämän artikkelin kirjoittaa listaamalla mieleen jääviä asioita satunnaisessa järjestyksessä. Tosin osan kohdalle toivoisin muistini tuhoutuvan

Parhaiten säilynyt kreikkalainen temppeli Valley of the Temples:issä
Kreikkalaiset ja osittain roomalaiset rauniot
Sisilia aloitti kukoistuksensa kreikkalaisten siirtokuntien aikana, ja tältä ajalta on jäljellä paljon raunioita ympäri Sisiliaa. Mainittavampina kohteita Valley of the Temples Agrigenton lähellä ja Parco Archeologico Syracusassa. Erityisesti Valley of the Temples oli vakuuttava, sillä pitkällä kukkulalle oli aikoinaan rakennettu viisi suurta temppeliä ja lähistölle kaupunki toreineen. Temppeleiden kokoa katsellessa tunsi itsensä pieneksi. Roomalaisten raunioiden osalta mieleenpainuvin oli Teatro Grego Taorminassa. Suuri teatteri, jota loppuaikoina käytettiin gladiaattoreiden toimesta, jossa itse näyttömän lisäksi oli näkymät Mt. Etnaan ja mereen näyttämön lävitse! Pystyin väin vähän kuvittelemaan sitä adrenaliinia, mitä olisi veressä katsellessa sellaisessa maisemassa gladiaattoriesitystä...
Luonnon kauneus merineen, kukkuloineen/tuntureineen ja peltoineen
Sisilia on luonnoltaan kaunis! Yksinkertaisesti. Matkustin paljon kaupunkien välillä bussilla, ja sitä kautta pääsin näkemään myös maaseutua. Mieleenpainuvin maisema oli ehdottomasti Ennassa. Enna on rakennettu kilometrin korkeuteen kukkulan päälle. Lisäksi korkeimmalle kohdalle on tehty linna, jonka linnatornissa oli mahtavat näkymät kaikkialle! Samalla on hyvä muistaa, että Sisilia on todella kukkuloinen saari, joten hyvä kunto on tarpeellinen. Olin itse hyvin yllättänyt siitä, kuinka mäkistä maasto oli. Lisäksi näkymät Taorminassa olivat hyviä. Ei ihme, että Taormina on ilmeisesti euroopan jet-setin majapaikka sesonkiaikoina. Myös Gefalu on varsin suosittu lomanviettopaikka rantansa ja vanhan kaupunkinsa takia.
Meren pauke Gefalussa ja pilvien läheisyys Taorminassa
Gefalussa käydessäni oli varsin tuulinen päivä, ja sen johdosta meri heitteli aaltojaan kohti aallonmurtajia ja rantaa voimalla. Jäin seuraamaan aaltoja varmaankin vähintään parinkymmenen minuutin ajaksi aallonmurtajalle. Taorminassa taas kävin jonkin verran ylempänä olevassa Castelmolassa, jossa korkeus merenpinnasta oli jo melkoinen. Siellä ollessa joko alapilvet tai sumu oli samalla korkeudella, ja liikkui varsin voimakkaasti sen kohdan ylitse, ja minun ympäri, jossa olin. Tunne ei ollut ihan sama kuin tuulitunnelissa, mutta varsin jännä kuitenkin. Näistä jotenkin jää se mieleen, että tällä saarella erilaisia sääoloja löytyy ja pakostakin oppii arvostamaan luonnon voimaa kaikessa sen muodossa.

Paikka, jossa pariin kertaan pidin pikkupiknikkiä Syracusassa.
Syracusa kokonaisuudessaan + muiden kaupunkien keskustat
Syracusa oli kaunis kaupunki, jossa valitettavasti sain viettää vain päivän verran. Aikoinaan kaupunki on perustettu kreikkalaisten toimesta, ja eräässä vaiheessa kaupungin mahti on ollut isompi kuin Ateenan. Erityisesti erillinen saari Ortigia sisälsi suurimman osan hengellisestä ja historiallisesta keskuksesta, mutta sen lisäksi mukavaa seutua oli myös muualla kaupungissa. Samaten historiaa pääsi tuntemaan muissakin kaupungeissa, ja itse pidin erityisesti Catanian keskustasta. Taormina ja Gefalu ovat taas sen verran turistipaikkoja, että ne on myös miellettävä sellaisena huolimatta siitä mitä niissä on. Palermo oli pettymys, sillä vain harvat asiat olivat saaren pääkaupungissa hyviä... Lisäksi aina silloin tällöin tuli epämukava tunne kaupunkien epäsiisteydestä erityisesti laitakaupungeilla eri paikoissa. Arkkitehtuurin osalta oli nähtävissä eri tyylien sulautumista, sillä Sisiliassa on vaikuttanut kreikkalainen, arabialainen ja normandialainen tyyli eri aikoina.
Palermolaisen pitserian pitsa
Opaskirja mainosti erästä Palermolaista pitseriaa, jossa kokkina on euroopan pitsantekijä palkinnon voittaja. Olin vähän skeptinen pitsan hyvyydestä, mutta kävin kuitenkin kokeilemassa. Ja en todellakaan katunut päätöstä! Elämäni ensimmäisen ja varmaan viimeisen kerran koin syöväni todella hienoa illallista pelkän pitsan ja viinin kanssa! Tuskinpa enää koskaan pyydän paria palaa leipää saadakseni kaikki mausteet lautaseltani makuhermoilleni. Ja hinta ei todellakaan ollut paha, sillä kokonaisuutena (pitsa, isohko viini, leipä ja palvelu) hinta oli 10 euroa. Mikä on aika normaalia Italiassa. Muutoin en hirveästi päässyt kokemaan varsinaista Sisilialaista ruokaa, sillä rahavarannot eivät olleet suopeita ja alueen erikoisuudet suurimmaksi osaksi perustuvat kalaan (josta en hirveästi pidä). (Pitsan hyvyys paljastui viimeistään seuraavana päivänä, kun ostin varmaankin yhden elämäni huonoimmista pitsoista...)
Sisilialaiset herkut cannolini ja arancini
Cannolini oli jäätelötötterön tapaiseen rullaan täytettyä todella makeaa ainetta. Pitkään mietin mitenkä tämä tuntuu niin tutulta, kunnes tajusin aineen maistuvan hyvin lähelle kakkutaikinaa :) Pienempänä, ja välillä isompanakin, on ollut tapana ravata kakkutaikina... Arancini puolestaan oli friteeratun sämpylän sisällä olevaa todella riisipuuron tapaista sisällystä, joka tosin oli paljon pehmeämpää. Lisäksi oli valittavissa erilaisia täytteitä mukaan. Jotenkin vain jäi näistä se maku suuhun, että ehkäpä suomalaistenkin kannattaisi kehitellä jotakin vastaavaa?
Liikenne
Vaarallisempaa kuin Milanossa. Suurimmassa osassa risteyksiä ei ollut valoja, joten ei auttanut muuta kuin päättäväisesti mennä kadun ylitse. Lisäksi en todellakaan tule kaipaamaan jatkuvaa tööttäystä. Tälle tosin oli osaltaan järkevä selitys: kadut ovat välillä niin kapeita, että kulman taakse ei näe. joten on pakko töötätä, että on tulossa. Tosin sen lisäksi tööttäiltiin muille kulkijoille ihan riittävästi.

Kuuluisin mosaiikki Villa de Romanassa.
Mosaiikit eri puolilla saarta
Pettymysten puolelle menee Palermon Cappella Palatinan mosaiikit ja läheisen Monrealen mosaiikit. Kumpikin on kirkkoja, ja erilaiset opaskirjat hehkuttavat näitä mosaiikkeja. Itselleni jäi sellainen tunne, että ihan kivojahan nämä on, mutta eivät nämä nyt mitään ihmeellisiä ole. Ehkä en ollut tarpeeksi vastaanottavainen sinä päivänä, mutta ei säväyttänyt. Sen sijaan Villa de Romana, lähellä Piazza Armerinaa, säväytti. Kyseinen villa on tehty roomalaiselle herralla joskus 300-400AD, ja kaikki lattiat ovat mosaiikkien peitossa. Nämä mosaiikit olivat todella värikkäitä (ottaen iän haalistumisen huomioon) ja monimutkaisia. Villan kuuluisin mosaiikki lienee se, jossa on kymmenen bikinipukuista tyttöä. Mikä taas tarkoittaa sitä, että ko. kuvassa taitaa olla historian ensimmäiset bikinit!
Kiireettömyys bussien osalta
Onneksi kaupunkien väliset bussit lähtivät ajallaan, mutta usein kaupungin sisällä oli hankala saada tietoa aikatauluista. Ja toisaalta eipä sekään olisi auttanut, sillä läheskään aina ei voinut luottaa aikatauluihin. Kyllähän tuo sinällänsä stressittömyyttä kasvattaa, mutta aina se ei ole hyvä asia. Lisäksi ei ollut mitenkään kummallista, jos bussikuski jäi juttelemaan jonkun kanssa pysäkille joksikin aikaa..
Naisten kauneus
Syystä tai toisesta sisilialaiset naiset olivat kauniimman näköisiä kuin pohjois-italian sukulaiset. Tosin suurimmaksi osaksi Sisiliassa tuli vastaan nuoria, lue alle kahdenkymmenen vanhoja, naisia. Ehkäpä Milanoon ja pohjoiseen muutetaan siinä vaiheessa, kun työelämä kutsuu? Jokatapauksessa joudun tämän takia vähän korjaamaan sanoja naisten kauneudesta täällä Italiassa..
Mitä sitten tekisin toisin?
- Ensimmäiseksi tulisin omalla autolla tai vuokraisin auton monen ystävän kesken. Suurimpien kaupunkien välillä pääsee kyllä menemään helposti busseilla, mutta pienempiin paikkoihin on hankala päästä.
- Tulisin toiseen aikaan, ehkäpä huhti- tai toukokuussa. Sää kyllä oli siinä parinkymmenen asteen paikkeilla suurimmaksi osaksi, mutta silti välillä tuntui kylmältä ilmankosteuden takia. Lisäksi lämpötila tarkoitti sitä, että hirveästi ei uimassa käyty.
- Vierailu Stromboliin. Stromboli on erillinen saari, joka kuuluu Aelion saariryhmään. Vierailun mielenkiintoiseksi tekisi se, että saarella on aktiivinen tulivuori. Ja iltaisin tulivuorelle järjestetään opastettuja retkiä. Voin vain kuvitella, että miltä näyttäisi illalla aktiivinen tulivuori läheltä katsottuna! Mt. Etnaan olisi ollut retkiä, mutta hinta yli viidenkympin. Ja Etna ei ole aktiivinen vuori. Stromboli jäi sen takia käymättä, että epäilin tammikuussa olevan varsin vähän opastettua retkiä.
- Mahdollisesti vierailu länsirannikolla. Nyt en päässyt Palermosta länteen päin käymään, mutta lyhyen vierailun aikana itärannikolla on paljon enemmän nähtävää ja koettavaa.
- Syracusassa enemmän aikaa. Nyt käytin Cataniaa perustana itärannikon läpikäymiseen, mutta yhtä hyvin voisi käyttää Syracusaa. Ja Syracusa oli paljon parempi kuin Catania kaupungina.
Summa summarum
Matka antoi paljon, vaikka ehkä ihan kymppiä sille ei voi antaa. Varsinaisiin stereotypioihin ja mafiaan ei tullut törmättyä, joten matka enemmänkin yllätti sillä mitä Sisilia maantieteellisesti ja arkkitehtuurisesti on. Matkahan on sen verran lyhyt, että ihmisiin ei kerinnyt tutustumaan matkan aikana, vaan joutui keskittymään muihin asioihin. Yllätyksenä oli lisäksi se, että varsinkin Palermossa oli varsin runsaasti poliiseja ja armeijaa näkyvillä. Armeijan läsnäolo oli muutenkin varsin näkyvää lukuisine kasarmeineen ja partioineen. Kokonaisuutena voin kuitenkin todeta nähneenä edes sen verran Sisiliaa matkan aikana, että tarvetta ei ole palata takaisin. Suurta intohimoa tulla uudestaan ei edes tullut, mutta se tosin johtunee omasta halustani mennä pikemminkin uusiin paikkoihin kuin tuttuihin turvallisiin. Joka tapauksessa suosittelen Sisiliaa pienois-Italian kierroksena kaikille! On mahdollista päästä näkemään samassa ajassa kuin esimerkiksi olemalla Roomassa saman ajan.

Mt. Etna, Sisilian luontoa ja minä
Lisäksi galleriastani löytyy lisää kuvia.
KeTu kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
Kumarran, ja kiitan. Tassa on kevaan aikana tarkoitus tehda pitkahko reissu Italian lavitse (sisaltaen Rooman, Firenzen, Venetsian ja pari muuta paikkaa) seka jossain vaiheessa piipahtaa Ranskan puolella (Pariisi ymparistoinen, Lyonin aluetta ja etela-ranskaa Monacon, Cannesin ja Nizzan muodossa). Ehkapa noista saisi jonkinlainen artikkelin kirjoitettua. Katsotaan nyt kuitenkin ensin, etta mita muut kommentoivat :)GSM-palveluoperaattorien esiinmarssi »
ARTIKKELI | näytetään 1 uusinta viestiä viestiketjusta
KeTu kirjoitti noin 21 vuotta sitten+/- saldo : 0
Sattumalta avasin tämän artikkelin, ja lisäksi nämä kommentit. Jotenkin vain purskahdin nauruun lukiessani tätä kommenttia, ja erityisesti kohtaa hittikäsitteistä ja trendisanoista.. Mitenkä tulikaan mieleen ensinnäkin 80 luvun loppu ja toisaalta myos it-buumi jokunen vuosi sitten. Konsulteitahan ei koskaan pääse eroon, mutta jotenkin it alalla toissa olleena naurattaa aina tälläiset hehkutukset... ...Jatkuu » Koskahan sita päästäisiin maanpinnalle näissä asioissa? Ja en todellakaan nyt tarkoita kommentin lähettäjää, vaan pikemmin koko alaa :)