ostain syystä olen pannut merkille että opintotukivalittajat tuntuvat olevan niitä jotka ovat
äiteen helmoista lähteneet suuren maailmaan ihan itse opiskelemaan ja kun se on niin
vaikeeta kun pitää ihan itse maksaa laskutkin ja kaikki. Ja pyllykin itte pyyhkiä. Voivoi.

Munkin mielestä se on kovin epäreilua että ilmaisen opiskelun lisäksi ei makseta riittävästi
rahaa että pääsis joka viikko bilestämään ja ostella kaikkee kivaa.

Mikähän aivovamma sen aiheuttaa sen vakaumuksen että muitten pitäisi maksaa
opiskelijan lonkanveto ja kaljankittaus kesälläkin?

Olisikin ihan kiva, jos joku osoittaisi asiassa päättelyvirheen..

Kuvitellaan kaksiuloitteinen olento. Se siis elää kaksiulotteisessa maailmassa. Jos tälle olennolle muodostuu tietoisuus evoluutio-skeeman mukaisesti, tämä tietoisuus muodostuu vuorovaikutuksessa kaksiulotteisen maailman kanssa. Siispä olennoille muodostuu todennäköisesti tietoisuus, joka on sopeutunut kaksiulotteiseen maailmaan. Tällaisen olennon kannalta kolmiuloitteinen maailma on täysin irrationaalinen. Me elämme kolmiuloitteisessa maailmassa. ...Jatkuu » Pystymme kuitenkin abstraktin ajattelun tasolla mallintamaan 4-, 5- ja tiesmitä uloitteisia maailmoja. Miten tällainen kyky voi syntyä vuorovaikutuksessa kolmiulotteisen maailman kanssa?

Kristinuskolla on paljon enemmän edellytyksiä privatisoitua tai vaihtaa asemaa yleiskulttuurissa. [/quote]

Tuollaisesta kommentista joutuisi roviolle tai ainakin pannaan 1600-luvun liberaaleimmissakin Eurooppalaisissa maissa...
En väitä etteikö uskonnoilla olisi melko merkittäviä oppieroja ja käytäntöjä, esim. kristinuskon tunnustuskäytäntö ja pelastuskäsitys on omansa, mutta kyllä uskonnon aseman vaihtuminen&privatisoituminen yhteiskunnassa on sidoksissa siihen mitä muussa yhteiskunnassa tapahtuu, ei pelkkään oppitekstiin.

[quote]Termillä "selitysvoimainen" ei ole mitään järjellistä merkitystä teorian pätevyyden kannalta, varsinkin kun on kyse ihmistieteistä.

Puhut kuin asia olisi ehdoton fakta, vaikka kyseessä on erittäin kyseenalainen marxsilainen teoria. Uskonnon mieltäminen pelkäksi retoriikaksi, jota voi ymmärtää oikein ainoastaan suhteessa yhteiskunnallisiin "faktoihin" ei ole mikään viimeinen totuus asiasta. Tai jos joku niin väittää, niin se kertoo lähinnä väitteen esittäjästä. [/quote]

Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat "marxilaisella" teorialla? Kirjoitukseni punchline oli siinä, että että vaikka demokratia koko maapallolla on erittäin harvinainen ilmiö, tällä hetkellä ollaan huolissaan pääosin lähi-idän heikosta demokratiasta. ...Jatkuu » Sille etsitään syitä uskonnosta ja kulttuurista, vaikka muitakin syitä voisi olla.
Mikä tahansa erilaisia yhteiskunnallisia tekijöitä erittelevä teoria ei voi olla marxilainen. Marxilaisuuden edellytyksenä on näkemys tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden "perusvaltarakennetta" ylläpitävästä ristiriidasta, enkä tuollaista siirtoa ole lainkaan tehnyt, vaan kyse on ennemminkin latourlaisesta toimijaverkkoteoriasta.

Sitä tapaa miten islam tahtoo "syleillä" yhteiskunnan kokonaisuutta ei voi ymmärtää kuin lukemalla Koraania ja katsomalla miten sitä tulkitaan. Voidaan hyvällä syyllä väittää, että islamissa on ikäänkuin sisäänrakennettuna piirteitä, jotka tarjoavat verrattaen paljon muutosvastarintaa muita yhteiskunnan aspekteja vastaan.

Islam on ensinnäkin melkoinen tilkkutäkki ja siinä on kymmeniä eri suuntauksia, joten koraanin lukeminen ja sen tulkitsemisen seuraaminen on aikamoinen homma.
Mitä tarkoitat "muilla yhteiskunnan aspekteilla"? Oletetaan sellaiseksi nyt vaikkapa lehdistönvapaus.

Iranin edellinen presidentti Mohammed Khatami oli myös oppinut eli mullah, joka vaati melkoisia poliittisia uudistuksia. Hän oli myös iranissa erittäin suosittu. Toki aina kun uskonoppinut islamilainen vaatii poliittisia uudistuksia niin hän on "lännen aivopesemä" "hankkinut koulutuksensa lännessä" jne jne, mutta tällöinhän tullaan juuri todistaneeksi pääpointtini siitä, että opin tulkinta ei voi olla ympäröivästä maailmasta erillään. Kannatuksensa hänen on kuitenkin vaaleissa täytynyt hankkia Iranissa...
Vielä laajempaan hajontaan mennään jos tarkastellaan sitä, miten eri yksittäisten imaamien tulkinnat eri yhteiskunnallisista kysymyksistä hajoavat verraten moderneissa sunnalaisissa maissa esim. Marokko, Egypti yms. yms.

voidaan mm. väittää, että demokratian kehittyminen edellyttää islamilaisessa kulttuurista maallistumista. Jos väität, että maallistuminen on täysin uskonnon ulkopuolelta johdettu ilmiö, syytän sinua dialektiikan tajun puutteesta.

No enpä semmoista ole missään vaiheessa väittänyt. Se, miten eri islamilaisuuden muodoissa imaameille annetaan melko vapaat kädet tulkita oman ajan kysymyksiä koraanin kautta on myös jonkin sorttinen poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen indikaattori. Kun vertaa esim. Marokon pääkaupunkiseudun imaamien melko maltillista linjaa Pariisin lähiöiden räyhälinjaan tai sitten tämän suomalaisen läskin imaamin maltillista linjaa Marokon maaseudun konservatiiviseen linjaan niin ei voi väittää että olisi vain yksi homogeeninen islam ja sen tulkinta.

on syytä suhtautua vakavasti kysymykseen siitä minkälaatuista vastarintaa oppi voi esittää sekularisaatiota vastaan.

Tuo on totta. Toisaalta uskontotieteessäkin on viime aikoina, ainakin Simo Knuuttilan toimesta, tutkittu ajallisia ja paikallisia kiistoja opin "synnyssä". Knuuttila on tutkinut kristinuskoa mutta nämä varhaiset kiistat ei mun mielestä hirveästi luonteeltaan eroa niistä kiistoista ja näkemyseroista, mitä eri imaameilla on koraanin, sunnan ja sharian soveltamisen suhteen.

Koitappa seurata vähän omia ajatuksiasi. Kirjoitit:

"Kyllä mää esim. mieluummin uskonnollisuuden muutoksen syitä etsisin mieluummin elinkeinorakenteen muutoksesta."

Lisäksi lainaan blogiasi:
"jo vuosikymmenet on tiedetty että uskonto ja sen tulkinnat ovat vain savuverho ja bensaa liekkeihin, ei liekin lähde itse." [/quote]

Noissa ei ole mitään ristiriitaa eikä mitään lähtökohtaisesti marxilaista. Ensimmäisen lauseen loppuosa kannattaa myös liittää quoteen, koska se on olennainen osa ajatustani. ...Jatkuu » Siinähän lukee tarkkaan ottaen "mieluummin elinkeinorakenteen muutoksesta KUIN dannyn läskien kehityksestä vaikka molemmat noudattavat samaa kronologista linjaa".

Kyseessä ei siis ole uskonnon roolia vähättelevä argumentti, vaan epistemologista relativismia ja "selitysvoimaisuuden" suhdetta koskeva kannanotto. Väite on siis vain vanha kunnon "korrelaatio ei ole kausaalisuhde"-väite hjuumoriin puettuna.

Jälkimmäisessäkin quotessa kannattaa otta huomioon missä yhteydessä se on esitetty. Mietin siinä siis Chilen ja Iranin demokratiakehitystä, ja kommentti liittyi olennaisesti niihin. Sitä joka väittäisi Iranin "islamilaisen vallankumouksen" olevan puhtaasti uskonnollinen tapahtuma voisi syyttää dementiasta. Voin tarvittaessa pistää pitkän ja seikkaperäisen tekstin mm. Khomeinin marxilaisista opillisista lähtökohdista tai koko Iranin kehityksestä 70-luvulla.

Näissä ei siis ole lähtökohtaisesti mitään marxilaista, koska puhe ei ole alkuunkaan siitä, että konflikteilla tai demokratiakehityksellä olisi joku yhteiskunnalliseen tuotantosuhteeseen perustuva juurisyy.

Se, että tuon tuossa kirjoituksessa esiin tiettyjä taloudellisia tekijöitä konfliktien ja demokratian selitystekijöinä ei tarkoita sitä että konfliktit palautuisivat pelkästään niihin. Toisaalta tällaistenkaan syiden esiintuominen ei tee teoriasta marxilaista, tai tällöin kaikki muuttujien välisiä suhteita kuvaava tiede on marxilaista.


[quote]Minä: islamissa on piirteitä, jotka sitovat sen erityisellä tavalla muuhun yhteiskuntaan
Sinä: islam on tilkkutäkki, johon sisältyy monia tulkintoja

alkuperäinen pointtini miinus esittämäsi trivialiteetti: islamissa on sellaisia piirteitä, jotka tulkinnoista riippumatta pyrkivät sitomaan sitä muuhun yhteiskuntaan tietyllä tavalla, joka on oleellisesti toisenlainen kuin esim. kristinuskon tapa (tai taipumus, variaatiota tietenkin on) nivoutua muuhun
kulttuurikokonaisuuteen.Kyseiset piirteet ovat sellaisia että ilman niitä ei voi puhua islamista. Mitä ne sitten ovat? Vinkki: sharia-laki ja kalifaatin-ideaali.

Miten on mahdollista, että ilmaisulla "ovat vain" (katso yllä) ei ole sinulle näköjään mitään sisältöä. Jos uskonto ominaislaadultaan "on vain" jotakin muuta, siis sitä mitä se päällepäin katsoen EI ole.. niin osaatko nimetä tälle teorialle muita alkuperia kuin Feuerbach, Engels tai Marx? Vastaa tähän parilla lauseella, ja katsotaan sitten erikseen tuota sharia-ongelmaa.

miten kummassa sellaisen yksinkertaisen asian kuin "uskonnon ohella yhteiskunnassa vaikuttaa myös muita tekijöitä" ilmaisemiseen tarvitaan tuollainen metafora. Väitätkö ihan vakavalla naamalla, että tuohon metaforaan ei sisälly oletusta siitä mitkä tekijät todella ovat ratkaisevia yhteiskunnan muutoksen kannalta ja mitkä pelkästään sitä "savuverhoa"?

Ja jos nyt kyseessä onkin sinun verkostoteoriasi, niin mihin ajattelun muotoihin tai ajattelijoihin viittaat tuolla vuosikymmenien takaisella tiedolla? Voltaireen?

Kerro lisää tästä verkostoteoriasta. En äkkiä ajatellen ymmärrä, mitä uutta se kertoo tai paljastaa yhteiskunnasta. Sehän vain osoittaa miten asiat ilmeisesti ovat sen jälkeen kun olemme hylänneet joukon muita monumenttaalisempia teorioita. Oletko lisäksi miettinyt miten lähellä se on vastaavia taloustieteen malleja - paino on sanalla malli.

Jaahas.. no, kerro nyt kuitenkin yksi juttu. Jos väität että
islam ei ole demokratian este, niin mitä alla olevaa väitettä se vastaa eniten:
1) Painovoima ei ole lehmän lentämisen este
2) Jos lehmällä olisi siivet, se lentäisi
3) Lehmillä tulee joskus olemaan siivet

Harvemmin näkee buddhalaisia rynnäkkökivääri kädessä tarkkailemassa kansalaisten hiusten pituutta. Olisikohan oppien tavassa suhtautua maalliseen kuitenkin jotain eroa..?

Lisäksi mitä tähän nyt kuuluu kysymys siitä onko joku taliban yleistettävissä islamin kasvoiksi (idioottikin tajuaa että vastaus on kielteinen). Puhe piti olla opista ylipäätään.[/quote]

Elä sie meuhkaa. Helposti saa kuvan islamista talibanina, jos antaa esimerkin uskon ja yhteiskunnan suhteesta seuraavalla:


[quote]Muslimien tietyt asenteet ja toimet hakevat oikeutuksena osaltaan samoista seemiläisistä lähteistä ja asenteista. ...Jatkuu » Vaikka listaisit miljoona instanssia, joissa islamilainen yhteiskunta on kehittynyt kohti demokratiaa, eivät nämä seikat mitenkään auta ymmärtämään islamin uskon ja muun yhteiskunnan välistä dynamiikkaa.

os esitän erityistapauksen, jota ei voi esiintyä buddhalaisuudessa, niin se on automaattisesti islamia koskeva yleistys? Väärin: se on buddhalaisuutta koskeva yleistys.[/quote]

No joo, kun tuo oli muutenkin vähän vaikeasti ymmärrettävä esimerkki muun muassa sen takia kun yhdistän buddhalaisuuden kiinaan ja Nepaliin, ja niissä järjestyksen ylläpitäminen perustuu lähinnä siihen kellä on eniten rynnäkkökiväärejä...



No joo, pointtini oli lähinnä siinä, seemiläisessä kulttuurissa on tapahtunut varsinkin vuosien 0-1200Jkr niin paljon asioita, että siitä voisi kirjoittaa vaikka kirjan... vaikkapa sen nimisen kuin "Mare Nostrum-Länsimaisen kulttuurin lähteillä", kirjoittanut Jaakko Hämeen-Anttila. Elikkä siis seemiläiseen kulttuuriin on tullut tosi paljon vaikutteita lännestä Kreikan ja Rooman seutuvilta, idemmästä (onko persia vielä seemiläistä?) ja vice versa (esmes Aristoteleen tuotantohan ehti Kreikasta jo hävitä melkein kokonaan, mutta arabit olivat näitä kirjoituksia säilyttäneet)



Voihan sen noinkin tulkita, mutta noin en ole missään vaiheessa sanonut. Islam ei ole demokratian este,

a)koska Sunnaa on mahdollista tulkita siten että parlamentaarisessa demokratiassa ei ole vikaa
b)Jotkut imaamit ovat näin tehneet
c) mistä on seurannut että sharia saa uudenlaisia muotoja.

Kyse on siis ihan samasta prosessista kuin kristinuskon kohdalla. Onhan esim. Chile just überkatolinen maa, mutta ei siellä ihan kirjaimellisesti Mooseksen kirjaa noudateta ja silleen...

Minun mielestä sellainen käsitys, että islam taipuu mihin tahansa kuosiin on seurausta akateemisia piirejä vaivaavasta PC-taudista, jonka takia islamista ei uskalleta sanoa mitään yleistä, koska se yleinen voi olla negatiivista tai loukkaavaa. Eräs yleinen väite on sellainen, että islam ei kannusta terrorismiin, vaan kehnot yhteiskunnalliset olot. Moniko kansainvälinen terroristi on itse peräsin ns. ...Jatkuu » huonoista oloista?