Moi anonyymi! » Login | Uusi käyttäjä
Tuosta kännykän näppäilystä ja numeroiden selailusta oli uusimmassa TM:ssä juttua että laki kieltäisi "tekstiviestien ja pitempien numerosarjojen näppäilyn ajoneuvon liikkeellä ollessa vaikka puhelin olisi telineessä".
Sinänsä tuo hands-free laki kuulostaa hieman erikoiselta siihen nähden että liikenteessä on varmasti huomattavasti vaarallisempiakin tekijöitä, joihin olisi voinut ensin yrittää puuttua. Esim. jutussa mainitut iäkkäämmät kuljettajat ovat kyllä selkeä riski kun välillä tuntuu että reaktioaika on joillakin kuljettajilla noin 10 sekuntia ja liikennesääntöjen alkeistakaan ei ole hajuakaan. ...Jatkuu » Tätähän ei voi siis yleistää kaikkiin vanhempiin ihmisiin liikenteessä, joukossahan on varmasti suurin osa pitkään autoilleita ja osaavia kuljettajia, mutta jos mediassa esitetään että nuoriso kaahaa ja muutoin käyttäytyy huonosti liikenteessä, olisi ehkä samalla tavalla syytä puuttua siihen marginaaliryhmään ikäihmisistä, jotka ovat aikapommeina liikenteessä.
Tähän voisin vielä loppukevennyksenä kertoa lukioajoilta jutun kun kaveri kertoi mummostaan, joka ei nähnyt kiikkustuolista televisiota vaan kommentoi jääkiekkoa katsoessaan että taasko sieltä tulee sitä taitoluistelua ja silti oli juuri saanut uusittua ajokorttinsa ilman mitään lisähuomautuksia. Hieman alkoi pelottamaan autoilu...
No pitihän se arvata että jonkun on pakko tulkita tuo niin että yleistäen kaikki vanhukset pitäisi saada pois liikenteestä. Siis kysehän on siitä, että muutamat vanhemmat kuljettajat aiheuttavat vaaratilanteita ajamalla vähintäänkin yhtä vaarallisesti kuin päihtyneet kuljettajat mutta heidän liikennekäyttäytymiselleen ei paljoa ole tehtävissä koska eivät varsinaisesti riko lakia (tai kenties liikenteen vaarantamiseen syyllistyvät mutta sellaisestakin sakottaessaan poliisi saisi varmaan syrjintäsyytökset niskaansa).
Ja koroston vielä että kyse on siis joistakin harvoista vanhemmista autoilijoista, ei kaikista.
Jyväskylä-Laukaa akselilla liikuskelevien neoprogeparonien jälleen kerran odotettu levy julkaistiin muutama viikko sitten (levyn sain kyllä käteeni ihan ajoissa, mutta syystä ja toisesta tämä juttu antoi taas odottaa itseään). Tällä kertaa ei ihan pitkäsoitosta ole kyse vaan parin biisin singlestä. Hyvä näin, tätä levyä on varmasti moni odottanut kuullakseen kuinka uusi laulaja selviytyy Clarityn riveissä.
[img]juttukuvat/levyt/clarity-lir.jpg" align="right" vspace="6" hspace="6">Vaan jos Clarityn ystävät luulivat että pitkästä aikaa kuultaisiin Claritya levyllä samalla kokoonpanolla kuin keikoillakin niin erehtyivät taasen. ...Jatkuu » Kuten ehkä tarkkaavaisimmat Palasokerin lukijat ovat jo uutisistamme lukeneet, on Clarityn rumpali vaihtunut äskettäin ja keikoilla ja kenties seuraavalla levyllä kuulemme ex-Funeris Nocturnum rumpalin Dracon rymistelyä. Bändin mukaan rumpujakkaralta löytyy nyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joten mielenkiinnolla odotan minkälaista materiaalia jatkossa saamme Clarityltä kuulla.
Mutta palataanpa tämän nyt julkaistun singlen pariin. Tällä levyllä siis rytmiryhmän tahtia hakkaa vielä Mikko Hallberg.
Levyltä löytyy kaksi biisiä, Invincible ja Grain. Näistä ensimmäisessä biisissä mennään melkein "nu-metal" miesten tontille, ainakin ensimmäisillä kuunteluilla homma kuulostaa kovasti erilaiselta mitä Clarityltä on aikaisemmin totuttu kuulemaan. Biisi kyllä alkaa avautumaan muutaman kuuntelukerran jälkeen ja ei tässä mitään nu-metal-räpäytyksiä vielä kuulla, itseasiassa biisissähän on ideaa kun alkujärkytyksestä tointuu. Uusi laulaja, Timo Heinonen, marssii tyylikkäästi isoilla saappailla, joita Clarityn aikaisemmat vokalistit ovat jälkeensä jättäneet. Tämä ei tietysti tule yllätyksenä, onhan ko. herra vaikuttanut vuosikaudet mm. bändeissä Smash, Dirty Deeds Indeed ja Crossroads, joiden meininkiin on varmasti ainakin keskisuomalaiset musiikinharrastajat törmänneet. Aluksi hieman hämäännyin valtavasti tekstin määrästä, yleensä kun tällaisen ei-niin-eeposmaisen biisin lyriikohin ei montaa kantavaa ajatusta uhrata. Ihan parilla kuuntelulla ei kertosäeralli jää päähän soimaan, mutta kun lyriikoihin hieman perehtyy niin itseasiassa niistä löytyy monta mielenkiintoista koukkua. Samoin täytyy kehua laulajan fraseerausta, osaamisalue jota harvemmin voi suomalaisten vokalistien kohdalla kehua kun pääpaino taitaa useimmiten olla siinä että sanat saa äänettyä niin ettei hirveästi tarvitse hävetä. Mutta eipä kehuta pelkästään laulantaa, kyllä muukin bändi selviytyy kiitettävästi tällä sinkulla. Tosin soitantaa on vaikeampi vertailla aikaisemman tuotannon kanssa, sen verran erilaisesta on meininki tällä levyllä. Jotenkin kokonaisuudesta jää aikaisempiin Clarity-biiseihin verrattuna tasapainoisempi kuva, eli bändi tuntuu toimivan tiiviimpänä kokonaisuutena. Tämä siis mielikuvana, vaikeampaa onkin sitten perustella mihin tuo perustuu...
Invinciblesin voi tsekata mp3-muotoisena täältä. Koko sinkkua voi varmaan kysellä Clarityn heepoilta (www.clarity-online.com).
Sinkun toinen biisi, Grain, on jo hieman perinteisempää Clarityä vaikkei tässäkään ihan kympillä mennä progesuohon kahlaamaan. Grainissa on jo milteipä "hittirenkutuksen" ainekset, tosin ei mikään euroviisujollotus vaan ihan oikea tarttuva biisi, joka rullaa sujuvasti eteenpäin. Väliosa tietysti menee kastiin "dre-am-thea-teril-lä-kin on täl-lai-nen", muutoin hommassa on omaa jujua ihan kohtalaisesti. Vokaaleja on tässäkin biisissä melkoisen reilusti, välillä melkein kuulostaa että laulajan täytyy olla näännyksissä tämän biisin jälkeen kun montaa sekuntia ei biisin aikana levähdetä.
Grain ja muutama muukin Clarity sävellys löytyy ainakin MP3.comista.
Kokonaisuutena tämä sinkku soi tasapainoisesti, bändin kokonaissoundi tuntuu aikaisempaa vivahteikkaammalta ja ennenkaikkea lauluosastolla ollaan nyt sillä tasolla ettei tarvitse kansainvälisessäkään vertailussa hävetä. Hieman tätä levyä ensimmäisiä kertoja kuunnellessa häiritsi se, ettei edellisen levyn, Empty X Spacen, kärkipään biisien tasolle ylletty, eli sävellyksinä olisin toivonut näistä uutukaisista vahvempia, mutta kenties kyseessä on bändin hioutuminen uuden laulajan puitteisiin ja toivottavasti jatkossa kuullaan vanhojen helmien tasoisia sävellyksiä. Äänimaailma on käsittääkseni taas kotitekoista (pl. masterointi), joten täytyy edelleenkin nostaa hattua että heepot ovat onnistuneet ruuvaamaan tällaiset soundit kotistudioissaan. Mainittava on että levy-yhtiöt eivät ole vieläkään tähän bändiin ihmeemmin tarttuneet, toisaalta levy-yhtiöiden sokeus hyvään musiikkiin on ollut jo vuosia tiedossa. Toivottavasti Clarityltä kuitenkin löytyy sellaista periksiantamattomuutta, mikä ennenpitkää tuottaa tulosta koska ainekset menestykseen ovat jo olemassa, kyse on lähinnä siitä että joku dollaripinon takaa pälyilevä levy-yhtiöparoni älyää alkaa panostamaan tähän porukkaan.
Pari anonyymiä kuuntelijaa tokaisivat kokonaisuudesta että tämähän kuulostaa ihan Dream Theaterin Falling Into Infinityltä. En tiedä mistä moista keksivät, minun mielestäni tämä sinkku kuulosti Clarityltä, Kansasilta, Dream Theateriltä ja Marillionilta. Näitä "vaikutteita" varmaan löytyisi vähintään yhtä paljon kuin on kuuntelijoitakin, joten käytetään kulunutta ilmaisua ja sanotaan ettei Clarityä voi laittaa oikein mihinkään kategoriaan. Hyvä niin.
---
Clarityn www-sivut löytyvät muuten nykyisin osoitteesta www.clarity-online.com.
Noniin. Kannattaa aina lupailla näitä keikka-arvosteluja ennakkoon niin joutuu sitten vääntämään vaikka kuukautta myöhässä juttua. Tai mikäs pakko näitä on tehdä, mutta toisaalta ei kehtaa olla kirjoittamattakaan kun on muutaman kerran tullut jo tämäkin juttu aloitettua. Mutta mennäänpä asian ytimeen : Sinergy käväisi Jyväskylässä löylyttämässä heavy-kansaa, häkälöylyt viskoi Purity. Niistä seuraavassa.
Jyväskylällä oli kunnia olla helmikuun alussa Sinergyn "maailmankiertuuen" aloituspaikkana, maailmankiertue lainausmerkeissä sen takia, että jos tuota kiertuetta esim. ...Jatkuu » jonkin Rolling Stonesin maailmankiertueeseen vertaisi niin taita Sinergyllä keikkapaikkoja olla hieman vähemmän. Joka tapauksessa Sinergy heitti ainoastaan muutaman keikan Suomessa ja painui sitten ulkomaille, muistaakseni Istanbuliin (tai johonkin yhtä käsittämättömään kaupunkiin) keikalle. Jyväskylällä oli kuitenkin kunnia olla uuden levyn, "Suicide By My Side", tiimoilta aloitetun keikkasarjan aloituskaupunkina. Kunnia olla ns. treenikaupunki ennen isoa kiertuetta voi tietysti olla hieman kyseenalainen kunnia, mutta ihan kiitettävästi Sinergy hommasta suoriutui. Mutta mennäänpäs ensin tarkastelemaan lämmittelijänä toimineen Purityn edesottamuksia.
Purity on nykykokoonpanossaan näemmä vuodesta 2001 toiminut jyväskyläläisorkesteri, joka omilla www-sivuillaan kertoo musiikkinsa olevan Tool, Clawfinger ja Faith No More vaikutteista metallia, eikä nuo välttämättä niitä huonoimpia bändejä ole kuvaamaan bändin musiikkia. Tosin en ole mikään hardcore-fani arvioimaan Purityn musiikkia, melko varmasti en ollut kuullut heitä ennen tätä Sinergy -keikkaa. Mutta noissa sfääreissä siis liikuttiin, asennemetalliksi tuota kai voisi kutsua vaikka ilkeyttään. Asiallisesti hoitivat lämmittelijän roolin, tosin tartuntapintaa oli aika vähänlaisesti Purityn omissa biiseissä aivan ensikuuntelulla. Viimosena heitetty Rage Against The Machine coveri, jonka nimeä en nyt muista (kannattaisi varmaan kirjoittaa nämä jutut tuoreeltaan) sai porukan riehaantumaan jo ihan kohtuullisesti. Kokonaisuutena tasapainoinen lämmittely Purityltä, tosin hieman ihmetytti että miksi Sinergyn pikatehometallin lämmittelyyn oli sovitettu bändi veivaamaan tuollaista asennemetallia / -rockia, hommassa kun on vaarana että pikametallimiähet imevät soodaa baarissa lämmittelijän esittäessä metallista raivoaan lavalla. Näin ei tällä kertaa käynyt, ehkäpä paikallisuus pelasti tilanteen, mutta luulisi lämmittelijäksi löytyvän myös kellaribändidivisioonasta noita helloween -kopioita. Tämähän ei siis ollut Purityn vika, kyllähän Sinergyn lämmittelijäksi lähtee varmaan kuka tahansa jos kysytään. Lisätietoja voi käydä Puritystä ihmettelemässä vaikka heidän www-sivuiltaan.
Noniin, mennäänpä sitten asian äärelle. Sinergy saapui Jyväskylään Lutakon lavalle starttailemaan kiertuettaan uuden levyn tiimoilta. Kiertueen ensimmäisessä keikassa on varmasti omat vaaransa, mutta toisaalta kaikilla soittajilla on varmasti sen verran virtaa rukkasissa, että intoa löytyy vaikka vetää yhdellätoista (11) setti läpi. Sinergy ei pahemmin aloituskankeudesta kärsinyt vaan yleisön piiskaaminen alkoi ensisävelistä lähtien. Rytmiryhmä ajettiin sisään pikavauhdilla, Sinergyn uusi rumpali oli ilmoittanut vuoden vaihteessa ettei lähde bändin kanssa kiertueelle treenattuaan kolme kuukautta biisejä. Uusi rumpali reväistiin pikavauhtia ilmeisesti lähipiiristä, sillä nykyisin Sinergyssä tahtia pitää yllä Waltarissa, Barathrumista ja Jimsonweedistä tunnettu Janne Parviainen, jonka "jäsenyys" Sinergyssä vahvistettiin tammikuun lopulla, eli reilu viikko ennen tätä nyt käsiteltävää keikkaa. Ei varmasti mukava tehtävä astua pikavauhdilla Sinergyn rumpalin jakkaralle. Tämän erityispitkän ja -puuduttavan aasinsillan kautta päästäänkin takaisin keikan ja uuden levyn käsittelyyn. Eli keikalla vaivasi pääsääntöisesti sama seikka kuin uuden levynkin kanssa, eli biisit ovat huomattavasti suoraviivaisempia kuin Hell and Back levyllä vaikkeivät ne tuollakaan levyllä mitään progesävellyksiä olleet. Samoin melodiakaivo on tainut kuivua käytössä kun uudelta levyltä saa hakemalla hakea tarttuvia melodioita. Näillä eväillä ei live-meiningistäkään voinut liikoja odottaa ja lopputuloksena käteen jäikin (tai pikemminkin mieleen) tasapaksu keikka, josta ei erityisiä huippu- tai pohjanoteerauskohtia erottunut. Eli kovaa ja nopeasti vedettiin kyllä ja oli tietysti mukava ihastella kun heepot vetää livenä älyttömällä tahdilla, mutta ei tätä keikkaa voi kovin järisyttäväksi kokemukseksi mainita. Hieman meininkiä pelasti jotkin vanhemmat rutistukset, joissa yleisökin lämpeni paremmin mukaan heilumiseen ja varsinainen kliimaksi saavutettiin setin loppupuolella kun Ozzyn Bark at the Moon räjähti käyntiin. Ei välttämättä hyvä merkki jos keikalla suurin innostus yleisön seassa näkyy cover-biisin aikana.
Ettei nyt jäisi liian negatiivinen kuva Sinergyn Lutakon keikasta, yritän tässä vielä tähdentää että keikka EI ollut huono, ei sinnepäinkään, mutta kun tasapaksu on tasapaksu, keikan aikana ei nyrkki noussut ilmaan montaakaan kertaa valtavan tunteenpalon seurauksena eikä toisaalta alkanut haukotuttamaankaan missään kohdin. Arvostele siinä sitten keikkaa jotenkin. Jos pitäisi arvosana antaa tälle keikalle asteikolla 1-10, olisi arvosana todennäköisesti 5.
Sinergyn tulevia keikkoja tai muita kuulumisia voi ihmetellä osoitteesta www.sinergy.org, keikkoja on näemmä tiedossa Suomen kamaralla ainakin Oulussa ja Kuopiossa, sitten pitääkin jo matkustaa Turkkiin tai Japaniin. Ja olipa www-sivuilla juttua myös mahdollisesta USAn kiertueesta. Hommat taitaa olla isolla. Kyllähän heille menestystä maailmalla voisi suodakin.
Hieman olen kuullut huhuja myös mahdollisesta singlejulkaisusta lähiaikoina. Koska saamme kuulla Clarityä uuden laulajan kera ihan levyllä?
Ei ole riemulla rajaa. Kansaneläkelaitos eli lyhyemmin Kela päätti vuosien tauon jälkeen muistaa vanhaa ystäväänsä ja niinpä postista kolahtikin ystävänpäivän kunniaksi vähemmän ystävällinen kirje. Lyhyt ja ytimekäs kirje julisti synkästi: "Takaisinperittävä määrä korotuksineen vuodelta 2000 on 390,20 euroa". Ei edes kiitosta perässä.
Myönnettäköön heti alkuun että omaa laiskuuttahan mokoma kirje postista kolahti, pitäisihän tuo jo tällä iällä olla tiedossa että jos on Kelan kanssa missään tekemisissä, kannattaa olla jatkuvasti varpaillaan ja valvoa etuaan kynsin ja hampain. ...Jatkuu » Omaa syytä tai ei, vituttamaanhan tuollainen 2320 vanhan markan lasku alkaa.
En nyt ala tässä turruttamaan lukijoita oman laskentatapani ja Kelan laskentatavan eroavaisuuksilla vaan tyydyn toteamaan että ilmeisesti matematiikan perusteoriat ovat Kelan käytössä muokattu uuteen uskoon, sen verran isoja eroja laskelmissamme on. Toisaalta turha kai Kelan laskentatavasta on narista, onhan näitä tarinoita siitä kuinka jotkut ovat yrittäneet osoittaa Kelan teoriat vääriksi. Koska Palasokerikin varmasti monella tavalla mielletään viihdeportaaliksi, siirrynkin suoraan mielenkiintoisimpaan osaan Kelan takaisinperintäprosessia (joo, kyllä on mielenkiintoista lukea Kelan edesottamuksista, tuskin tästä(kään) jutusta kukaan kovasti yllättyy...).
Haluaisin perustaa firman, joka lainaisi rahaa ihmisille aivan normaalisti, mutta perintävaiheessa lainanottajat eivät maksaisi ainoastaan takaisin lainaamaansa summaa korkojen kera vaan maksaisivat myös ylimääräistä riippuen siitä, minkä verran ovat tienanneet lainanottamisen jälkeen. Eli jos firmani asiakas ottaisi esim. asuntolainan ja sattuisi pääsemään hyväpalkkaiseen työhön ennen takaisinmaksun aloittamista, joutuisi hän maksamaan ensin lainasumman korkojen kanssa ja lisäksi haluaisin puolet hänen tuloistaan, mitä hän on tienannut sinä aikana kun he ovat pitäneet firmaltani lainattua rahaa hallussaan. Hieman liioitellen; näin Kela toimii, eli he eivät tyydy siihen että maksaisin takaisin minulle liikaa maksetun yhden kuukauden opintotuen + kohtuullisen koron ko. summalle vaan maksan heille myös siitä, että olen tienannut työtä tekemällä rahaa ko. kuukautena, eli he haluavat puolet siitä, millä olen ylittänyt heidän määrittämän tulorajan. Onneksi ei mennyt tällä kertaa enempää yli, laskeskelin että tuolla laskentakaavalla ei olisi mahdotonta saada yli 10 000 markan laskua heiltä. Olen kyllä aina ollut sitä mieltä että Kelan kanssa ei kannattaisi olla missään tekemisissä, saattavat tulla rahapussillesi vielä vuosienkin päästä karhuamaan käsittämättömiä summia...
No, koska olisin voinut välttää tämänkin laskun laskeskelemalla kuukausittain tulojani ja tarkkailemalla vuoden kokonaistuloa vuonna 2000 (tulojen arviointihan on tunnetusti helppoa hommaa jos on provisiopalkatussa duunissa) tai viimeistään maksamalla takaisin tuon ylimääräisen kuukauden opintotuen seuraavana vuonna, en parjaa Kelaa enempää, eiköhän kaikki tiedä kuinka hanurista ko. pulju on. Sen verran kuitenkin puolustaudun että missään vaiheessa en tiennyt saaneeni liikaa opintotukea ko. vuonna vaan omien laskelmieni perusteella olin varma siitä, että tulorajat suns muut ovat kunnossa, omaa tyhmyyttäni en tajunnut noita tarkistella vielä toisenkin kerran. Tyhmyydestä sakotetaan, tässä tapauksessa sakko oli noin 1000 mk, toivottavasti Kela tuon rahan sijoittaa järkevästi johonkin nousevaan kykyyn.
Mielenkiintoiseksi tämä voi vielä muuttua siinä vaiheessa kun alan selvittelemään silkkaa v-mäisyyttäni että mitä on käynyt niille veromarkoille joita olen vuonna 2000 maksanut tuosta opintotuesta, jonka joudun nyt maksamaan takaisin. Onkohan oikeuteni saada takaisin tuo vero?
Näitä maksumääräyksiä taisi tiistaina lähteä Kelalta aikamoinen läjä, saas nähdä onko muiden Palasokerin lukijoiden kohdalla napsahtanut. Muutoinkin olisi "hauska" kuulla noita Kela-viritteisiä kauhutarinoita.
(Halvat on huvit kun on paskat housussa... tämä juttu on siis julkaistu kategoriassa Varaventtiili, missä saa itkeä ja ruikuttaa... :)
Sattuipa tuo levy viimein minunkin soittimeen ja aika pitkälle olisin samoilla linjoilla Aleksin kanssa. Lisäisin kuitenkin erityismaininnan noista sävellyksistä, sillä harvoin kuulee tällaiselta "autotallidemoja" kyhäävältä bändiltä niin kypsiä sävellyksiä, että niissä oikeasti on koukkua, joka tarttuu kuulijan korvaan. En tarkoita tällä joitain yksittäisiä kohtia vaan nimenomaan kokonaisuuksina nämä biisit ovat erityisen toimivia. ...Jatkuu » Kovasti ihmettelen jos tämän promosinglen myötä ei levy-yhtiöitä ala kiinnostamaan yhteistyö Bronze-porukan kanssa. Tosin olen ihmetellyt ennenkin, varsinkin levy-yhtiöitä...
Soundeista sen verran että vaikka Aleksi niitä hieman moittiikin "ei-niin-huippuluokkaisiksi", on sinkun soundimaailma kuitenkin melkoisen harppauksen edellä perusdemotasosta, varsinkin kun olen jotain vihiä saanut äänityslaitteiston ammattilaisuudesta. Pitäisikin varmaan haastatella Vesa Huotaria ja tehdä juttu siitä, miten rakennetaan budjettiluokan kotistudio (toisaalta ei ole ollenkaan varmaa että paljastaako soundivelho taikojaan...).
Lisää biisejä narulle ja bändi keikoille. Näin on näreet.
Joo, no kunnia tietysti niille joille se kuuluu. Mutta kyllä mä uskoisin että rumpujen ja basson soundilla on jonkin verran tekemistä kokonaisuuden toimivuuden kannalta, varsinkin rummuilla on helppo saada sellainen "betonikellarisoundi" jos ei niitä äänitä hyvin.
Tässä muutama viikko aikaisemmin pisti silmään jossain lehdessä ollut juttu kun Britanniassa olivat jossain yliopistossa tehneet jonkin vuosia kestäneen tutkimuksen siitä, että tekeekö raha onnelliseksi. Tuhansien haastateltujen vastauksista tutkimusryhmä oli lopulta onnistunut päättelemään että rikkaat ihmiset olivat keskimääräistä onnellisempia. No shit, Sherlock! Mutta kaikille rikkaille ei tunnu riittävän tavanomainen onnellisuus...
Joskus vuosi pari sitten kaveri lähetti sähköpostilla linkin osoitteeseen http://www.kimble.org jotakuinkin tällaisilla saatesanoilla varustettuna: "käyppäs katsomassa, hemmolla vähän keulii yli...". ...Jatkuu » Pitihän tuo toki käydä katsomassa ja linkin takaa löytyy hieman persoonallisen saksalaismiljardöörin kotisivut. Kyseessä ei siis ollut tuolloinkaan mitkään tusinakotisivut, joilla on kuvia kissasta / koirasta ja lyhyesti omistajasta -sivu vaan sivuilla tämä Kimbleksi kutsuttu miljardööri varsin avoimesti esitteli että mitä kaikkea sitä voikaan tehdä kun on pihviä pankkitilillä niin paljon ettei jaksa edes laskea. Kyllä siinä peruskateellisuus suomalaisessa heräsi...
Tuolloin vielä tietämättä mitä tuleman piti saattoi ihastella ja ihmetellä Kimblen megacar autoprojekteja, joissa hän oli rakentanut jo valmiiksi miljoonaluokan autoihin kaiken mahdollisen tietotekniikan ja audiovisuaalisen laitteiston osalta kätevästi käytettäväksi...niin, mistäpä muualta kuin takapenkiltä. Tämän lisäksi sivuilta saattoi galleriasta ihmetellä kuinka rikkaat lentävät omilla yksityiskoneillaan, asuvat Etelä-Ranskan rantahuvilallaan ja tuhlaavat rahojaan kaikkeen vähemmän elintärkeään. Muistelisin ensivaikutelman olleen tyrmäävä.
Mr. Kimble tai siis Kim Schmitz on tienannut miljardiomaisuutensa it-bisneksillä it-alan kulta-aikana myymällä mm. tietoturvajuttuja ym. Sittemmin hän on myös vaikuttanut bisneksillään myös Letsbuyit.comiin ja viimeisin mediatempaus oli tarjota Osama bin Ladenista 10 miljoonan dollarin löytöpalkkio. Lisäksi herra voitti vuonna 2001 pidetyn Gumball rallin, joka vanhaa Gumball racea apinoiden keräsi kokoon maailman miljardöörejä kisaamaan autokilpailuun, joka ajettiin laittomasti yleisillä teillä muun liikenteen seassa. Gumball kilpailu osui kesällä 2001 Suomeenkin, jolloin valtamedia uutisoi ko. rallista ainakin jossain määrin näyttävin jutuin.
Pitkään aikaan en ollut muistanut Kimblen elämää enää käydä ihmettelemässä, mutta otsikko jossakin uutispalvelussa kertoi tämän miljardöörin joutuneen pidätetyksi jostain verosotkuista Saksassa ja muistin pitkästä aikaa nuo ihmetystä herättäneet webbisivut. No, olikin ehkä minun vuoro todeta että hemmolla on ehkä hieman alkanut keulimaan. "The real Kim Schmitz is no more, he is now known as His Royal Highness King Kimble the First - Ruler of the Kimpire" toitottivat sivut heti alkuun. Hmm...vaatimatonta kerrassaan.
Miljardöörin "hulluus" oli kasvanut vähintään eksponentiaalisesti viimeisimmästä vierailusta. Nyt kävijät voivat liittyä Kimblen Lifestyle Clubiin, jonka jäsenille avautuu pääsy yli 2500 julkaisemattomaan kuvaan Kimblen galleriassa, chattiin ja keskustelufoorumiin ja Eliittitohtorien verkostoon. Nämä siis internetissä, lisäksi Lifestyle Clubin jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan Kimblem pirskeisiin saarilla, huvijahdeilla ja ties missä, pääsyyn VIP alueille "maailman parhaissa klubeissa ympäri maailman" ja CD ja DVD tuotoksiin joita Kimblen Lifestyle Clubi tuottaa. Johan on meininki ja tämä lystihän ei siis maksa kuin $5000 USD vuodessa. Vaatimaton hinta vaatimattomista eduista. Jos olisin ilkeä, sanoisin että Palasokeri tarjoaa pääsyn chattiin, keskustelufoorumiin, galleriaan (jossa ei edes ole kuvia lihavista äijistä - ainakaan montaa) täysin veloituksetta ja kyllä nuo loputkin ehdoista eli bileet, cd:t ja dvd:tkin järjestyvät pientä korvausta vastaan. Ja ryhtymällä Palasokerin toimittajaksi voi saada itselleen Palasokerin Pressikortin, jolla aivan varmasti pääsee kaikkiin mahdollisiin VIP kissanristiäisiin ja muihin jos on hyvä suustaan. Mutta enhän minä ilkeä ole ja tyydyn siis vain haukkomaan henkeäni ihmetyksestä.
Kimblen Lifestyle Shop tarjoaa myös mafiatyylisiä mustavalkoisia nahkakenkiä huippuedulliseen 1500 USD hintaan (pari), keltatauluista rannekelloa hintaan 3000 USD, punaista Nokian puhelinta jossa Kimblen logo 1500 USD, Kimblen Megacaria 125 000 USD, Monacon F1 reissua 20 000 USD ja paikkaa pelkääjän paikalta Kimin autossa Gumball 2002 kilpailuun huippuedulliseen 50 000 USD hintaan. Ja jos joku vielä näiden hintojen jälkeen kehtaa väittää ettei e-business voi olla kannattavaa ja katteet eivät ole kohdallaan niin hävetköön. Aivan varmasti näitäkin ostetaan aivan hirveästi...
Mutta nämähän ovat vasta lämmittelyä grande finaleen, ei hullun leimaa vielä tuollaisilla tempauksilla itselleen saa ainakaan Palasokerin toimituksen silmissä. Mr. Kimble on perustamassa Kimpireä, omaa "valtakuntaansa" jossa eivät perinteisen "vanhan talouden" säännöt päde. Ei tosiaan, kaikki merkittäviä lahjoituksia Kimpiren hyväksi tehneet pääsevät Hall of Fameen, mihin pääsy Kimblem mukaan on tapa ansaita kunnioitusta, ystävyyttä, viisautta ja rahaa. Kuulostaapa merkkiliseltä, tämän täytyy toimia: antamalla merkittävän summan rahaa pois saa ostettua itselleen sellaista rispektiä että on kavereita ja kunnioitusta. Varmaan.
Kimble hakee Kimpirensä tueksi yllättäen sponsoreita, aivoja vetämään projekteja, PR ihmisiä, webbi-ihmisiä, valmistajia jotka haluavat tehdä tuotteistaan Kimble-jotain merkkisiä, graffitimaalareita (!!!), kirjoittajia kirjoittamaan käsikirjoituksia, kirjoja, sanoituksia ja ties mitä, huvijahtien ja yksityiskoneiden omistajia ja lukemattomia muita, kokonaisen listan voitte katsastaa Kimpiren sivuilta. Nämä siis sieltä iisimmästä päästä, lisäksi Kimpiren rakentamiseen kaivattiin naisia, jotka olisivat halukkaita perustamaan haaremin (!!!), tosin tuo vaatimus oli jo listalta kadonnut viikko sen jälkeen kun ensimmäisen kerran sitä katsastiin, liekkö haaremi jo valmis. Edelleen kaivataan seksikkäitä, nuoria ja hauskoja naisia vieraiksi bileisiin, George Lucasin tai Steven Spielbergin kavereita järkkäämään tapaamista em. herrojen kanssa, musiikkituottajia tekemään Kimpire-musiikkia, tohtoreita Eliittitohtoreiden verkostoon, asianajajia (näille saattaa olla kyllä kipeästi tarvetta jos tällaista systeemiä on toteuttamassa - luulisin) ja esim. Paavin, Bill Gatesin, Saddam Husseinin tai George W. Bushin kavereita, jotka voivat järkätä tapaamisia em. henkilöiden kanssa. Huh huh. Aikamoiset ovat Kimblen suunnitelmat, täytyy myöntää...
Lisää Kimblemäisiä juttuja osaavat varmasti kaikki lueskella suoraan Kimblen sivuilta. Noiden sivujen ja tarinoiden jälkeen on kyllä vaikea päättää onko tämä herra niin sanotusti hullu hyvässä vai pahassa, ainakin hyvä esimerkki hän on siitä että rahalla saattaa olla pieniä vaikutuksia ihmisen haaveisiin ja unelmiin :-). Varsinkin jos massia on siis niin paljon ettei paskalle taivu...
Eihän sulla vaan Aleksi ollut excel-harjoitustyö rästissä? :-)
Ensimmäistä kertaa suomalaisen heavy rockin historiassa yleisöllä on mahdollisuus nähdä yhtyeitä, jotka ammentavat kaikki vaikutteensa suoraan 1970-80-lukujen uranuurtajista Black Sabbathista ja Iron Maidenista aina Candlemassiin saakka. Turun S-Osikselta 12.10.2001 starttaava Friends of Hell -kiertue kokoaa yhteen kaikki suomalaiset vanhan koulukunnan doom metal -yhtyeet. Yksi genren peruslähtökohdista on puhdas ja melodinen vokalisointi, josta asiaan vihkiytymätönkin tunnistaa ainakin Ozzy Osbournen vaikutuksen.
Mistään modernista örinämetallista ei siis ole kyse, vaan tarkoitus on osoittaa kunnioitusta vanhalle kunnon rehelliselle heville, parhaassa tapauksessa jopa tuoda sen kunnian päivät takaisin.
Kiertueella esiintyvät yhtyeet Reverend Bizarre (Turku), Spiritus Mortis (Alavus) ja Minotauri (Äänekoski). ...Jatkuu » Ennen soittoa yleisöllä on mahdollisuus nähdä valkokankaalla Michael Reevesin kulttimaineessa oleva klassikkokauhuelokuva Witchfinder General (UK, 1968), pääosassa Vincent Price pahamaineisen noitienmetsästäjä Matthew Hopkinsin roolissa. Elokuvanäytöksen ja live-esiintymisten lisäksi konserttitilaisuuksissa on myös käytettyjen hevilevyjen kirpputori, ja soiton lomassa musiikkitarjonnasta vastaa Helsingin heviklubeja kiertänyt doom jockey Shrike. Turun koitoksen jälkeen yhtyeet saavat kerätä parin kuukauden ajan voimiaan, sillä kiertue jatkuu vasta vuodenvaihteen jälkeen: tuhoa ja tuomiota julistetaan Helsingin Tavastialla 4.1.2002, Tampereen Tulliklubilla kuun puolessavälissä ja Jyväskylän Lutakossa 25.1. Mahdolliset Oulun, Hämeenlinnan ja Lahden konsertit ovat vielä varmistamatta.
VANHAN HEVIN VASTAUS KAUPALLISELLE NYKYTARJONNALLE
Nykyajan populaarimusiikkitarjonnalle on ominaista se, että useiden rock-yhtyeiden kategorisointi tuntuu lähes mahdottomalta. Yhtyeiltä vaaditaan aina jotain uutta, ja sitä ne myös pyrkivät antamaan. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä viime vuosien aikana syntyneet mitä moninaisimmat uudet "lajityypit" - kuten ns. numetal, new musick ja jopa kebabmetal! -, joilla yhtyeet itse kuvailevat musiikkiaan ja pyrkivät tällä tavoin herättämään yleisön mielenkiinnon. Mitään varsinaisesti omintakeista tuskin kuitenkaan voi syntyä siitä, että vanhoja ideoita kierrätetään uusissa kuorissa. Lisäksi jopa tästä uutuuden vaatimuksesta on tullut oma standardinsa.
Vanhan hevin esitaistelijat eivät häpeile taustaansa, vaan myöntävät rehellisesti vaikutteidensa tulevan lähinnä 80-luvulta. Jos bändi siis tuntuu kuulostavan Black Sabbathilta, Iron Maidenilta, Judas Priestiltä tai Manowarilta, ei kyse ole mielikuvituksen puutteesta, vaan tietoisesta valinnasta tehdä ja soittaa omaa lempimusiikkia. Vuonna 1983 brittiläisen hevin uutta aaltoa edustanut yhtye Witchfinder General julkaisi levyn Friends of Hell, jonka musiikkilehdistö heti murskasi pelkkänä Black Sabbathin plagiointina. Tänä päivänä Witchfinder Generalia pidetään kuitenkin yhtenä koko doomgenren merkittävimmistä kokoonpanoista.
TULTA JA TULIKIVEÄ KYLMÄN POHJOLAN ASUKEILLE!
Minotauri sai alkunsa vuonna 1995. Yhtyeen linjaa on toistuvasti verrattu 1970-luvun alussa uransa aloittaneen doom-legendan Pentagramin raakaan energiaan. Lukuisten demojen lisäksi Minotaurilta on ilmestynyt 7 single saksalaisen Iron Bonehead Productionsin kautta. Yhtyeeltä on piakkoin tulossa myös 10" vinyylijulkaisu Doom Metal Invasion samalta levy-yhtiöltä. Muutaman vuoden takaista Devil Woman -demoa arvioitiin seuraavasti unkarilaisessa Psychedelic Fanzinessa: "Voimalla ja tunteella soitetut klassiset doom-teemat seuraavat toisiaan tällä nauhalla, jonka tunnelma on rehellinen ja omistautunut."
Spiritus Mortis on kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen doom-yhtye. Vuonna 1988 perustettu mutta sittemmin muutamaksi vuodeksi telakalle pistetty bändi päätti lähteä uudelle ristiretkelle sopivan laulusolistin löydettyään. Spiritus Mortisin lukuisista demoista uusimmat, Demo 2000 ja Forward to the Battle, onkin otettu metallipiireissä mielenkiinnolla vastaan. Demo 2000:sta kirjoitettiin Soundissa seuraavaan: "Spiritus Mortis on jo toistakymmentä vuotta vanha doom-bändi, ja sen kuulee. Matkan varrella lastentaudit ovat hioutuneet pois, ja yhtyeen näennäisen yksinkertainen mutta silti tavattoman rikas ilmaisu on kohdallaan. Biisit ovat onnistuneita nyansseineen kaikkineen, ja bändin laulajalla on sekä ääntä että voimaa. Välillä tulevat jotkin vanhat Candlemass-jutut mieleen juuri laulun ansiosta." Oululaisen Mastervox Recordsin alamerkki Sinister Figure, jonka talliin Reverend Bizarrekin kuuluu, kiinnostui heti demot kuultuaan myös Spiritus Mortisista.
Reverend Bizarre perustettiin Lohjalla vuonna 1994. Kiertueen ensimmäinen konsertti on samalla tämän turkulaistuneen kokoonpanon debyyttilevyn In the Rectory of the Bizarre Reverend julkistamistilaisuus. Levy tulee olemaan ensimmäinen Suomessa julkaistu vanhan koulukunnan doom metal -levy. Jo yhtyeen demo Slice of Doom (1999) sai maailman metallilehdistössä erittäin positiivisen vastaanoton, ja mm. brittiläisessä Metal Hammer -lehdessä sille annettiin peräti yhdeksän pistettä kymmenestä. Legendaarinen hevitoimittaja Malcolm Dome luonnehti yhtyeen musiikkia seuraavasti: "Loistava paluu Troublen, Saint Vituksen ja varhaisen Cathedralin kulta-aikoihin. Bändin osuvasti nimetty neljän kappaleen cd Slice of Doom on täynnä hitaasti palavaa Behemoth-riffittelyä." Reverend Bizarresta odotetaan uutta doom-genren elvyttäjää.
LISÄTIETOJA
Friends of Hell -kiertueen järjestävät yhteistyössä edellämainitut yhtyeet itse, Sinister Figure -levymerkki, Suomi Finland Perkele Metal Magazinen päätoimittaja ja Tuska Metal Festival -tapahtumien pääorganisaattori Tony Taleva ja raskaan musiikin esilletuontiin keskittynyt turkulainen West Coast Holocaust ry.
Kiertue lähtee liikkeelle perjantaina 12.10.2001 Turussa, S-Osiksella (Witchfinder General -elokuvanäytös alkaa jo klo 21.00, ja Reverend Bizarre astuu lauteille ensimmäisenä, n. klo 22.30). Seuraavat konsertit ovat Helsingin Tavastialla 4.1.2002, Tampereen Tulliklubilla tammikuun puolessavälissä ja Jyväskylän Lutakossa 25.1.2002. Mahdolliset Oulun, Hämeenlinnan ja Lahden keikat ovat vielä varmistamatta
---
Lähde: lehdistötiedoite 24.9.2001
Toimittajan huomautus: Valitettavasti tähän juttuun ei ehtinyt kovinkaan kattava reportaasi tuosta systeemistä, yritetään tehdä lähitulevaisuudessa hieman syväluotaavampaa juttua. Ja em. teksti on siis lehdistötiedotteesta, mielipiteet ovat järjestäjien tai sidosryhmien omia.
Saksalainen it-miljardööri Kim Schmitz tarjoaa terroristipomo Osama bin Ladenin pidätykseen johtavista tiedoista 10 miljoonaa dollaria palkkiota. Osama bin Ladenhan on siis heepo, jota epäillään todennäköisimmin WTC:n ja Pentagonin terroristi-iskuista. Taitaa tulla bin Ladenin alaisille palkankorotus.
Persoonallinen miljardööri on tienannut omaisuutensa it- ja autobisneksillä, uransa hän aloitti murtautumalla yritysten tietojärjestelmiin, minkä johdosta mr. ...Jatkuu » Schmitz istui lyhyen ajan vankilassakin. Vankila-aikana perustettu konsulttiyhtiö on tuottanut hänelle satojen miljoonien dollarien omaisuuden.
Avoimessa kirjeessään maailmalle Schmitz, paremminkin tunnettu nimellä Kimble, ilmoittaa aloittavansa taistelun terrorismia vastaan, koska niin on yksinkertaisesti tehtävä. Kimblen ystävät ja yhteistyökumppanit ovat kauhuissaan mahdollisten vastatoimien takia, mutta Kimble ilmoittaa taistelun terrorismia vastaan erityisen tärkeäksi, koska muutaman vuoden kuluttua terroristeilla on biologisia- ja ydinaseita käytössään ja iskujen aiheuttama tuho voi olla moninkertainen.
Kimblen elämään ja elämäntapaan voi käydä tutustumassa hänen kotisivuillaan, löytyvät osoitteesta http://www.kimble.org. Ei näytä olevan hemmolle mikään ongelma pröystäillä omaisuudellaan, eli peruskateellisen suomalaisen ei kannattane ainakaan huonona päivänä käydä katsastamassa sivuja :). Oikealla asialla Mr. Schmitz on kuitenkin terrorismin vastaisessa taistelussa, tosin hieman ihmetyttää että pitääkö nykymaailmassa yksityisten ihmisten tehdä suurimmat teot terrorismin kitkemiseksi kun valtiot tai muut yhteenliittymät eivät siihen pysty.
Sonera sitten ylitti itsensä, klo 20:58 tuli tekstiviesti "WTC sortunut terrori-iskussa, New York kaaoksessa. Seuraa uusimpia uutisia, lähetä tekstiviesti UUTISET numeroon 16400. Hinta 2.92 mk / haku."
Huhhuh. Kyllä ymmärrän sen että asia ihmisiä kiinnostaa ja perinteiset uutistoimistot ja mediatalot tuottavat uutisia aiheesta täyttä häkää, mutta miksi HELVETISSÄ jonkun Soneran pitää alkaa tahkoamaan rahaa sillä, että jenkeissä kymmeniä tuhansia ihmisiä on kuollut ja systeemit sekaisin. ...Jatkuu » Ei v-tu mitään rajaa...!
Tosin eivät tietysti nämä kotimaiset tv-asematkaan kovin kunnialla hommasta ole selvinneet, katselevat ilmeisesti toistensa uutislähetyksiä ja pöllivät jutut niistä. BBC Worldiä katsellessa saa jopa jotain uuttakin tietoa. Zeesus...
Nojoo, mielestäni suutari pysyköön lestissään, eli Sonera voisi keskittyä tekemään tehtäväänsä teleoperaattorina ja antaisi uutistoimistojen ja muiden asiansa osaavien mediatalojen tuottaa uutisia. Mielestäni tekstiviestiuutisilla rahastaminen on tuollaisessa tilanteessa hieman arveluttavaa, homma olisi ymmärrettävämpää jos Soneran toimintaan kuuluisi normaalistikin asioista uutisoiminen ja / tai olisin uutispalvelua kännykkääni tilannut, mutta jos sopivan kriisin kohdalla aletaan välittömästi tekemään bisnestä jostakin katastrofista, on tuollainen toiminta mielestäni aika häikäilemätöntä. ...Jatkuu »
Eikös kaupallisten tv-uutisten ym. pääasiallinen liiketoiminta ole tuottaa nimenomaan uutisia? Eli katastrofeista uutisointi on heille normaalia bisnestä, mutta kritisoinkin sitä, että teleoperaattori ryhtyy sopivalla hetkellä (kun hommassa tuoksahtaa raha) uutistoimistoksi (minun näkökulmasta, en ole soneralta minkäänlaisia uutispalveluita koskaan tilannut) ja alkaa mainostamaan toimintaansa tekstiviestein, mikä sekin on käsittääkseni rajoitettua, eli kuluttajalla pitäisi olla mahdollisuus olla vastaanottamatta moista mainontaa puhelimeensa.
No johan on sitkeää vääntämistä; halusin kritisoida kommentillani sitä, että MIELESTÄNI on moraalisesti arveluttavaa alkaa katastrofin hetkellä mainostamaan uutispalvelua tekstiviestein asiakkaille, jotka eivät minkäänlaista uutispalvelutoimintoa ole tilanneet. Jokainen tietysti toimii oman moraalikäsityksensä pohjalta ja tuollainen toiminta voi olla hänen mielestään ihan normaalia ja oikeutettua, mutta MINUN mielestäni ko. toiminta on hieman röyhkeää.
Koska alkaisi näyttämään siltä, että tästä saattaisi syntyä keskustelu Moraalista ja Arvoista, siirretään keskustelu Palasokerin Foorumiin arvokeskusteluryhmään niin ei täytetä Kimmon alunperin ytimekästä artikkelia kiistelyllä omista arvoista ja näkemyksistä uutisoinnin eettisyydestä tms. ...Jatkuu »
Mitähän viikkoa se Kimmo oikein elää vai eikö lineaariseen aikaan voi enää uskoa? :) Ainakin itse olisin sitä mieltä että ensi keskiviikkona (siis tällä viikolla) tulee kuluneeksi vuosi tuosta WTC tuhosta. Näiden vanhempien artikkelien päivämääriin ei muuten kannata ihmeemmin luottaa kun nämä jouduin aikoinaan käsin siirtämään toisesta tietokannasta tähän uuteen eikä oikein jaksanut yli sadan artikkelin päivämääriä käsin kopioda. ...Jatkuu » Tämän artikkelin voisin tosin fixata kohdalleen ettei ylenmääräisesti aiheuta hämmennystä.
Taas kerran saadaan todistaa merkillistä tapahtumaa, eli kun Soneralla näyttäisi menevän hieman heikommin, ollaan vaatimassa että sopivan syntipukin eli Olli-Pekka Heinosen (liikenneministeri jos joku ei tiedä) olisi syytä erota. Merkillinen kulttuuri, jos jotain tekee väärin, on ensimmäinen ratkaisu saada ko. henkilö(t) eroamaan vaikka loogiselta tuntuisi että heille voisi antaa myös tilaisuuden korjata omia virheitään.
Tässä tapauksessa on vielä epäselvää että miten yhden hallituksen jäsenen, eli Heinosen toimet olisivat vaikuttaneet niin ratkaisevasti Soneran liiketoimiin niin, että häntä voitaisiin pitää syyllisenä nyt kohdattuun alamäkeen. ...Jatkuu » Tai jos jollain on näkemys menettelyn oikeudenmukaisuudesta kertokoon heti että mikä on se ratkaiseva päätös tai toimi miksi yhden yksittäisen ihmisen ero olisi vastuun kantamista nykyiseen tilanteeseen johtaneista toimista.
Tuskin olisin asiasta alkanut julkisesti esittämään mielipidettäni jos tapaus olisi ainutkertainen, mutta näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus että virheisiin syyllistyneet johtajamiehet tai -naiset kuuluu erottaa tai näiden oletetaan eroavan. Kuulostaisiko kenenkään muun mielestä järkevältä että virheisiin syyllistyneet tekijät laitettaisiin myös korjaamaan tekemänsä virheet, niinhän työntekijät yleensäkin laitetaan tekemään? Vai kuulostaisiko loogiselta että autokorjaamon setä eroaa asennettuaan väärin autoosi uuden pakoputken ja tilalle otetaan näennäisesti virheettömästi työskentelevä asentajan työkaveri korjaamaan tehty virhe? Toki puhutaan ihan eri kokoluokan virheistä, eli johtoportaassa tehdään vähän taloudellisesti suurempia virheitä, mutta toisaalta työtäänhän johtajatkin tekevät. Kuulostaa niin suomalaiselta että jossakin epäonnistuneen ihmisen pitää erota ja lopettaa tekeminen siihen paikkaan eikä tälle anneta minkäänlaista mahdollisuutta korjata tekemiään virheitä ja oppia niistä. Jenkeissähän yritysjohtajalle ei ole minkäänlainen häpeä olla useammankin konkurssin tehnyt, pikemminkin päinvastoin ja Suomessa taas ollaan narunjatkona jos yrityksen taloudellinen tilanne alkaa osoittautumaan vähänkään heikoksi.
Palatakseni vielä tapaukseen Sonera; itse Heinonenkin heittää ilmoille kysymyksen että minkälaista vastuunkantamista se on, että eroaa ongelmien ilmettyä, mikä mielestäni on varsin aiheellinen kysymys tapauksessa. Tietysti olisi kiva istua nahkanojatuolissa tietäen jatkuvasti että jos sattuu tekemään virhearviointeja, voi aina erota ja joku muu tulee korjaamaan virheet...
Äskettäin jossain mediassa spekuloitiin syitä telealan yleiseen laskusuhdanteeseen ja todennäköisimmäksi syyksi arvioitiin miljardeja maksaneita UMTS-lupia, mistä tätä liikenneministeriämme ehdittiinkin arvostella että Suomessa annettiin mokomat luvat ilmaiseksi ja keski-euroopassa osasivat nyhtää miljaardeja. Mitä voi olettaa alalla tapahtuvan jos teknologiaa ei ole olemassakaan (no nyt taitaa olla ensimmäisiä kokeilua 3G-verkoilla tehty) ja toisaalta käyttäjät vasta totuttelevat mobiiliviestinnän ensimmäiseen aaltoon ja samaan aikaan maksetaan miljardeja toimiluvista jotka alkavat (ehkä) tuottamaan joskus vuosien kuluttua.
Merkillistä toiminta, ei pysty käsittämään ainakaan tällä kokemus- ja koulutuspohjalla, jospa joku viisaampi osaisi selittää että mikä järki, miksi johtajan pitää erota kun tekee virheen ja missä on terve järki ja näkemys yli viikon päähän tulevaisuuteen kun johtajien toimia arvostellaan? Kateissa?
---
Tämä kirjoitus avaa Palasokerin uuden Tätä mieltä minä olen -kategorian. Palstalla esitettävät mielipiteet ovat todellakin kirjoittajien omia, eivät Palasokerin yleistä politiikkaa ja mielipidettä edustavia.
Mielenkiintoista on että erilaiset valvontaviranomaiset on kovasti huolissaan siitä, että eurohintoihin siirtyminen aiheuttaa inflaatiota ja hui hirvitys. Samaan aikaan valtionlaitokset ilmoittelevat kilpaa siirtyvänsä eurohinnoitteluun ja siinä sivussa nostavansa hintoja kymmenillä prosenteilla, perusteltuna mm. seuraavilla jouhevilla sanahelinöillä: "näissä meidän hinnoissa on ollut jo pitkään korotuspaineita ja katsoimme että nyt on sopiva väli korottaa hintoja" ja "nykyinen kustannustaso on aiheuttanut sen, että joudumme korottamaan hintoja tämän euroon siirtymisen yhteydessä". ...Jatkuu » Ymmärrän kyllä jos hintoja joudutaan viilamaan muutama markka suuntaan tai toiseen ja uusintahinnoittelusta aiheutuva työkin pitäisi jollain maksaa, mutta kymmenien prosenttien korotukset lähtevät jo hieman käsistä ja varsinkin kun arvostellaan yksityistä sektoria muutamien markkojen viilauksista. Valtionlaitoksien hommia ei sitten ilmeisesti kontrolloi kukaan.
Nyt ei kyllä ymmärrä miten tämä juttu liittyisi siihen että Palasokerin taru olisi päättymässä, eihän se ole kunnolla vielä alkanutkaan? Palasokerin perusideana on ollut alusta asti sallia omanlainen linjattomuus, eli antaa mahdollisuus mitä ihmeellisimpien juttujen nähdä päivänvalo ja kirjoittajien toteuttaa itseään (vaikka terapiana jos tuntee olevansa sellaisen tarpeessa). Mielestäni tässä jatketaan samaa linjattomuuden linjaa mikä on omaksuttu jo ensibiteistä lähtien.
Palaute on aina tervetullutta ja tarpeen jotta tätä palvelua voi kehittää johonkin suuntaan, mutta tietysti jos mielipiteensä pystyy jotenkin perustelemaankin, on huomattavasti todennäköisempää että saa viestinsä kuulluksi.
